Asuinpaikka sijaitsee Jääsjärven ja Rautaveden välisellä kannaksella sijaitsevan laajan peltoalueen eteläosassa. Löytöaluetta rajaavat pohjoisessa ja koillisessa Hiitlamminsuo ja Tollinmäen- eli Hiitlampi, idässä ja kaakossa Seppälänharju ja Ruskealan- eli Hovinlampi, etelässä Suokurinmäki ja lännessä Ruskealantie ja VT4. Alueen poikki kulkee Hartolan kirkolle johtava paikallistie (Ruskealantie), jonka varressa on kaksi uhrikiveä (Uusi Ruskeala a ja b). Pellot ovat loivasti kumpuilevia, maalaji lähinnä hieta- ja hiekkamultaa.
Vuoden 2003 inventoinnissa pellossa havaittiin noesta mustaksi värjäytyneitä alueita, joista löytyi rapautuneita kiviä, hiiltä ja palanutta savea tai savitiivistettä. Metallinilmaisimella löytyi pronssiriipus ja pintapoiminnassa harvakseltaan rautakauden tyypin keramiikkaa ja 4-tien ja paikallistien väliseltä peltolohkolta kivikauteen viittaavat piisäle, -kaavin, kvartsiydin ja rautakauteen viittaavat kaksi lasihelmeä. Löytöalueen suuntaa-antavat koordinaatit ovat p:6833 42-68, i:3447 62-82.
Vuoden 2004 koekaivauksessa alueelta löydettiin useita peltomullan alla säilyneitä rakenteita, jotka ajoittuvat mahdollisesti 1700- ja 1800-luvuille. Osalle liesirakenteista ja muista kiveyksistä ei saatu ajoitusta. Esihistoriallinen asuinpaikka näyttäisi tuhoutuneen tutkimusalueen Ruskealantien ja valtatien väliseltä peltoalueelta historiallisen ajan rakennustoiminnan vuoksi. Se vaikuttaa rajautuvan kuppikivien läheisyyteen Ruskealantien itäpuolen peltoalueelle, josta osa rautakautisiksi ajoitettavista inventointilöydöistä on tullut. Kaivauskertomuksessa tutkitun alueen koordinaateiksi on ilmoitettu p = 6833560 - 6833640; i = 3447500 - 3447630.
Vuonna 2009 kohteella kaivettiin parin viikon ajan Vt:n 4 parantamiseen liittyen. Paikka osoittautui 1700-luvun asuinpaikaksi, mutta sieltä löydettiin myös sulanut lasimassahelmi ja mahdollisesti pala rautakautista keramiikkaa.
VT4 tienparannushankkeeseen liittyen avattiin vuonna 2021 alueelle koeoja: Suurin osa koeojasta sijoittui nykyiseen peltoon jonka muokkauskerroksen alta havaittiin vähäisiä 1800-luvun loppupuolelle ajoittuvia ilmiöitä, jotka sijoittuivat koeojan pohjoisosaan. Koeojasta havaittiin kolme pienialaista rakennetta eikä niiden funktioita saatu varmuudella selville (mahdollisesti uunin/lieden tms. rakenteiden jäänteitä). Tutkimuslöydöt ajoittuvat 1800-luvulle. Kaksi tarkasti ajoitettavaa löytöä ovat Kuznetsov Dulenov -tehtaan posliiniastian pohjapala, joka leiman perusteella ajoittuu vuosiin 1870–1889 sekä venäläinen kolikko vuodelta 1859. |
tillbaka
Koordinater
MV/346/05.04.01.00/2020 HARTOLA, Valtatie 4:n parannusalueen arkeologinen inventointi 2020. Tutkimusraportti.