Uudenkaarlepyyn pitäjä syntyi jo vuonna 1607, kun Pedersören ja Vöyrin pitäjien osia yhdistettiin uudeksi seurakunnaksi. Lepuan kylä tässä uudessa pitäjässä ylennettiin Nykarleby-nimiseksi kaupungiksi vuonna 1617, ja kaupunkioikeutensa se sai kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1620, Kustaa II Aadolfin hallituskaudella. Vuonna 1648 Uusikaarlepyy nimitettiin maaherran hallituspaikkakunnaksi ja vuonna 1652 kaupungista tuli Kaarleporin kreivikunnan pääpaikkakunta. Kaupungin julkisia rakennuksia olivat kirkon lisäksi raatihuone, kaksi tullitupaa, triviaalikoulu ja kruununmakasiini. Vanhakaupunki on sijainnut joen itäpuolella.
Vuonna 1713 isonvihan myötä kaupunki on ilmeisesti poltettu pääosin ja osa kaupungista on tiettävästi hävitetty vielä venäläisten toimesta. Kaupungin asemakaavaa sota ei kuitenkaan muuttanut ja 1600-luvun korttelijako säilyi aina vuoden 1858 suureen kaupunkipaloon saakka. Tulipalossa lähes koko kaupungin vanha ruutukaava-alue tuhoutui muutamia julkisia rakennuksia ja kaupungin itäosan kortteleita lukuun ottamatta. Uusi Carl Albert Edelfeltin laatima jälleenrakennuskaava vahvistettiin syyskuussa 1858. Asemakaava poikkesi täysin edellisestä leveine puistokatuineen ja puistoineen.
Uudenkaarlepyyn palo aiheutti sen, että käytännössä isoavihaa edeltävältä ajalta olevat korttelialueet eivät noudata lainkaan nykyistä korttelijakoa. Kulttuurikerroksia, rakennusten jäännöksiä ja vanhoja katupintoja on voinut säilyä lähes missä vaan kaupungin vanhojen rajojen sisäpuolella, niin katu- kuin tonttialueillakin. Kaupungin pohjoisosassa sijaitseva Topeliuksenpuisto sekä voimalaitoksen eteläpuolella sijaitseva Floranpuisto ovat säilyneet vuoden 1858 palon jälkeen rakentamattomina.
Vuoden 2015 inventoinnissa on määritelty ne alueet, joilla on todennäköisesti muinaismuistolain rauhoittamia säilyneitä kulttuurikerroksia ja/tai rakenteiden jäännöksiä ajalta ennen isoavihaa (1713-1721).
Skapat: 26.2.2007 Senaste förändring: 25.11.2023
Underobjekt
P.Birgitan kirkko ja kirkkomaa
Typ: kyrkobyggnader, kyrkobyggnader
Koordinater ETRS-TM35FIN N: 7051597 Ö: 277602
Beskrivning: Pyhälle Birgitalle omistettu kirkko valmistui vuonna 1708. Se on yksi vanhimmista 1700-luvulla rakennetuista ja yhä edelleen käytössä olevista kirkoistamme.
Kesällä 2022 alueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia liittyen kirkon mittavaan peruskorjaukseen. Sähkö- ja viemäröintijärjestelmää uusittiin. Kirkkomaalla/pihalla tehtiin putkikaivantoja ja voitiin todeta, että siellä olevan maaperän osin sekoittunutta johtuen mm. salaojakaivannoista.
Kirkon alapohja pohja dokumentoitiin ja laserkeilattiin. Dokumentoinnin jälkeen seurakunta huolehti irrallaan olevan luumateriaalin kokoamisesta. In situ olevat hautaukset jätettiin paikoilleen.
Anmärkningar: Koekaivaus, kartoitus, dokumentointi ja valvonta.
Skapat: 23.9.2022 Senaste förändring: 25.11.2023
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Kirkkokatu välillä Pankkikatu-Sollefteånkatu, Valvonta 2022 Terhi Taipaleenmäki
