Kårböle mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1417. Kylännimi saattaa sisältää muinaisruotsalaisen henkilönimen Kare. Kylässä oli vuonna 1540 kahdeksan talonpoikaa, jotka maksoivat yhteensä kolme täysveroa. Porvoon läänin vuoden 1547 maakirjan mukaan näistä talonpojista kaksi oli naapurikylässä Nybyssä asuneita ulkokylänmiehiä. Kun Kårböleen yhdistettiin 1550-luvulla Rökisby ja Nyby, kylän tilaluku nousi 12:n. Samalla kaksi kylissä aiemmin ollutta tilaa ja ulkokylänmiehet kuitenkin katosivat.
Kårbölen vanhimmat kartat ovat vuosilta 1695 ja 1699. Kylässä oli tuolloin kolme tonttimaata: Gambelby, Husbacka ja puustelli eli myöhempi Malminkartano. Alueella on yksi autiotontti, jota ei ole merkitty Broteruksen kartalle.
Yksi Kårbölen tonttimaa sijaitsee Malminkartanon luutnantinpuustellista eli aiemmasta Kårbölen säteristä noin 150 metriä koilliseen, Malminkartanon kartanon ja Helsingin yliopiston kurssikeskuksen alueella. Kartanon itä- ja eteläpuolella olevan kallioisen mäen kaakkoisrinteessä on useita rakennuksen perustuksia. Kyse on mahdollisesti yhdestä keskiaikaisen Kaarelan kylän tonttimaista. Alueelta löytyi vuonna 2007 palanutta savea, mutta ei tiiltä tai 1700—1800-lukujen löytöjä, minkä perusteella kohteen tulisijalliset rakennukset ajoittuvat todennäköisesti keskiajalle tai 1500—1600-luvulle.
Kårbölen autiotontti sijaitsee lehtipuuvaltaisessa sekametsässä kalliomäen loivasti laskevalla ja suojaisella etelä- ja lounaisrinteellä. Autiotontin edustalle on edelleen peltoaukeama. Tonttimaa jakaantuu lännessä ja idässä oleviin osiin, joiden välillä on kivikkoinen ryteikkökaistale. Tonttimaan länsiosassa on näkyvissä voimakasta uudempaa maankäyttöä (mm. rakennuksen perustus), ja alue vaikuttaa luonteeltaan Malminkartanon toimintaa liittyvältä jättömaalta. Maan alla saattaa kuitenkin ainakin paikon olla jäljellä kulttuurikerroksia.
Myös Kårbölen tonttimaan hyvin säilyneessä itäosassa on havaittavissa jonkin verran uudempaa maankäyttöä, mm. suuren maatalousrakennuksen perustus ja rinnettä pitkin lounaasta koilliseen kulkeva tienpohja. Yleisilmeeltään tontti muistuttaa kuitenkin Espoon Mankbyn ja Vantaan Gubbackan 1500-luvulla autioituneita kylänpaikkoja. Helsingin yliopiston inventoinnissa paikalla havaittiin merkkejä neljästä rakenteesta. Vuoden 2011 inventoinnin aikana havainto-olosuhteet olivat puista pudonneiden lehtien ja aluskasvillisuuden vuoksi rajalliset. Tästä huolimatta kävi ilmi, että paikalla on jäännöksiä yli kymmenestä mahdollisesta uunista tai rakennuksenpohjasta. Lisäksi rinteellä on selviä keinotekoisia terasseja. Pääosa rakenteista oli tontin läpi kulkevan tien pohjoispuolella.
Skapat: 23.4.2008 Senaste förändring: 7.4.2017
Undersökningar
Mika Lavento ym. inventering 2007
Anmärkningar: Mika Lavento, Georg Haggren, Kerkko Nordqvist, Wesa Perttola ja Oula Seitseonen: Helsinki, Mätäjoen alueen inventointi 06.11.2006 – 20.04.2007.
Skapat: 23.4.2008 Senaste förändring: 2.4.2009
V.-P. Suhonen arkivstudie 2010
Skapat: 22.10.2010
V.-P. Suhonen & Janne Heinonen inventering 2011
Skapat: 31.10.2011
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen
