Anjalan ensimmäinen kappelikirkko on sijainnut nykyisen Anjalankosken eteläosassa, Kymijoen Koskenaluksen länsirannalla, Anjalan kartanosta 400 metriä lounaaseen. Kappeli rakennettiin peltojen ympäröimälle metsäsaarekkeelle vuonna 1692, lähelle Anjalan kartanoa, jossa oli aikaisemmin pidetty jumalanpalveluksia. Kappeli on merkitty Erik Bergströmin vuonna 1703 laatimaan karttaan; rakennuksen suuntaa tai muotoa ei voi kuitenkaan kartan perusteella päätellä.
Kappelin ulkomuodosta ja sisustuksesta on kuitenkin säilynyt tietoja: vuonna 1702 siellä oli lehteri, mutta kello ei vielä kuulunut varustukseen; saarnastuolin koristeena olivat mm. Gertrud von Ungernin ja Henrik Wreden nimet ja vaakunat ja ikkunaruuduissa oli paikkakunnan säätyläisten nimet. Kappeliin saatiin ensimmäinen kello vuoden 1730 tienoilla. Saarnastuoli siirrettiin sittemmin uuteen, vuonna 1756 valmistuneeseen kirkkoon, mutta se tuhoutui venäläisten hyökkäyksessä vuonna 1790. Vuodelta 1745 olevan inventaariluettelon perusteella kappelin sisustus oli todella vaatimaton, esim. alttaritaulua ei ollut lainkaan. (Knapas 1984:8; Oksanen 1981:180-183, 303.)
Anjalan kappelin paikka ei soveltunut hautausmaaksi, eikä kappelia edes ympäröity aidalla. Tästä huolimatta alueelle tiettävästi haudattiin ainakin muutamia vainajia nälkävuonna 1697, mutta joitakin ilmeisesti myös tämän jälkeen. Vuonna 1728 käräjillä keskusteltiin rappeutuneen kappelin perusteellisesta korjaamisesta. Korjaustöitä tehtiinkin, mutta vuoden 1745 piispantarkastuksessa kappelin todettiin olevan jälleen todella huonossa kunnossa, lähes sortumispisteessä. Vuonna 1753 kappelin todettiin olevan käyttökelvoton ja se ilmeisesti purettiin kivijalkaan asti. (Oksanen 1981:184-185, 304.)
Anjalan suojeluskunta ryhtyi vuonna 1936 tekemään uutta urheilukenttää maantien ja kappelipaikan väliin, jolloin löydettiin luita ja arkkujen jäännöksiä. Asiasta ilmoitettiin tuolloin myös Muinaistieteelliselle toimikunnalle. (Oksanen 1981: 304-305.) Paikkaa tutkittiin pintapuolisesti vuonna 1959 (Aarne Heimala 1959), jolloin todettiin että kappelin itäseinän kivijalka on luultavasti säilynyt koko pituudeltaan, jolloin itäseinän pituus olisi ollut 13 metriä. Juoksuhauta katkaisee raunion sillä tavoin, että kappelin suuntaa tai kokoa ei pystytty varmuudella määrittämään. Säilyneen osan perusteella rakennus on ollut kooltaan ainakin 9 x 13 metriä. Rakennuksen kaakkoisnurkka on edelleen selvästi havaittavissa maan pinnalla; kivijalka on ladottu lohkotuista kivistä ilman laastia ns. kylmämuurauksena.
Samalla metsäsaarekkeella on myös välirauhan aikana (1941) rakennettu juoksuhauta ampumapesäkkeineen, ks. kohde Anjala Kirkkokallio. Anjalan vanha kylä on sijainnut kirkonpaikan itäpuolella olevalla pellolla, ks. kohde Anjala (Aniala). |
tillbaka
Koordinater
Pohjois-Kymenlaakson inventointiprojekti (Anjalankoski, Elimäki, Kouvola ja Kuusankoski), Inventointi 2008 Johanna Enqvist