Pyhän Henrikin kirkolla on erityisasema suomalaisessa kulttuurihistoriassa. Se on rakennettu vuosien 1286–1290 välillä näyttävälle paikalle Hirvijokiahteen töyräälle pyhän Henrikin hautapaikaksi. Pyhän Henrikin kulttiin liittyvä kirkko on Turun tuomiokirkon ohella Suomen keskiaikaisen kirkkoarkkitehtuurin merkittävin muistomerkki.
Aikalaislähteissä Nousiaisten kirkko mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1232 liittyen pitäjän kirkon ja piispankirkon välisten tilustensiirtoihin. Kirkonpaikkana se on ilmeisesti yksi Suomen vanhimpia. Nykyinen kirkkorakennus on kuitenkin vasta 1420-luvulta. Vuonna 1967 tehdyissä restaurointiin liittyvissä kaivauksissa löydettiin muun runsaan aineiston ohella myös rahoja, jotka ajoittuvat vuosien 1250–1922 välille. Korjaustöiden yhteydessä maa on poistettu runkohuoneen keskiosasta kallioon saakka ja muualta koskemattomaan maahan saakka. Lattian alusta oli täyteen haudattu. Sakariston ja asehuoneen alla on ilmeisesti vielä kerroksia, joihin ei ole kajottu.
Pyhän Henrikin kenotafin alainen maa oli kallioon asti tiilen-, laastin- ja harmaakiven sekaista kulttuurimaata, jossa ei ollut lainkaan luita, mutta sieltä löytyi yksi Maunu Eerikinpojan aikainen raha (1319–1354). Sakaristossa on keskiaikainen tiililattia, joka korjaustöissä paljastui 1936 rakennetun tiililattian ja 1901 tehdyn asfalttilattian alta. Osa lattiasta muodostuu harmaakivilaatoista, joiden alle tehtiin koekaivaus.
Lattian alta esiin tulleet luut on haudattu uudelleen kirkon länsipuolelle kirkkomaan aidan sisäpuolelle kaivettuun yhteishautaan.
Skapat: 4.12.2009 Senaste förändring: 15.3.2021
Undersökningar
Marja-Terttu Knapas - Olavi Tapio byggnadsarkeologisk undersökning 1967
Fynd: KM:67101:1-467 ja Rahakammio 68011:1-1545
Skapat: 15.3.2021
Jouko Pukkila- Tapani Rostedt utgrävning 2009
Anmärkningar: Tutkimuksen toteuttaja oli Turun museokeskus.
Tutkimusalueelle kaivettiin kaikkiaan 15 erimittaista koeojaa, yhteensä noin 250 neliön verran sekä kaksi koekuoppaa. Peltoalue oli löydötön lukuun ottamatta resenttiä materiaalia. Aidan viereisellä törmällä maaperä oli sekoittunut ainakin 1,5 metrin syvyydeltä. Sekoittuneessa kerroksessa oli sekaisin rakennusjätettä, täyttömaakerroksia ja ihmisen luita. Viimeksi mainitut ovat ilmeisesti peräisin kirkon sisältä 1960-luvun lopulla poistetun maan seulonnasta.
Skapat: 15.3.2021 Senaste förändring: 28.5.2021
K.K. Meinander besiktning 1901
Anmärkningar: Nousiaisten kirkon korjauksessa oli tullut kuorista esiin hautoja, jotka haluttiin tarkistaa historiallisen mielenkiinnon kannalta. Meinanderin saapuessa paikalle haudat oli kuitenkin jo tyhjennetty arkuista ja peitetty maalla. Hautojen sijainti ja rakenne saatiin kuitenkin selvitettyä silminnäkijöiden avulla. Arkut, jotka oli tarkoitus haudata yhteishautaan kirkon ulkopuolelle, olivat vielä nähtävissä. Niitä ei kuitenkaan pidetty mielenkiintoisina; arkkujen nimikyltit oli otettu talteen ja toimitettu kirkon eteläpuolella sijaitsevaan kirkkomuseoon.
Skapat: 15.3.2021
Teija Tiitinen vård 2011
Skapat: 24.3.2021
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.