Myllykylässä oli vuonna 1549 11 tilaa, mutta tilojen määrä väheni 1570-luvulle mentäessä yhdeksään ja 1650-luvulla määrä vakiintui viiteen (Enbuske 2002, 24). Kylän vanhin kartta on vuodelta 1770 (KA MH B17a 9/1-2). Kylässä oli tuolloin viisi tilaa kahdella tonttimaalla. Lisäksi kylässä oli kaksi torppaa. Keskuskylän muodostivat tilat Nattu, Lätte, Iso Pousu ja Vähä Pousu. Erillään keskustontista oli Arfveds. Keskuskylän talot ovat olleet vielä 1800-luvun puoliväliin saakka tiiviissä rykelmässä, mutta tilansiirtojen jälkeen ainoastaan Nattu on jäänyt vanhalle kylätontille (Enbuske 2002, 474).
Muinaisjäännösalue sijaitsee osittain asutulla tontilla ja osittain peltoterassin päällä. Asuintontti on tasattua nurmea, jonka keskiosassa on uusi asuintalo. Tämän kohdalla ei ole todennäköisesti säilynyt vanhoja rakenteita, mutta muualla niitä on todennäköisesti säilynyt. Kylätontti ulottuu luultavasti osittain myös nykyisin peltona olevalle terassitasanteelle, jossa oli nähtävissä vuoden 2010 inventoinnin yhteydessä useita tiilenpaloja. Varsinaista pintapoimintaa ei pelloilla pystynyt tekemään. Alueella on tehty 2012 vesihuoltoloinjaan liittyviä koekaivauksia, mutta linjauksen kohdalta ei todettu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Skapat: 13.4.2010 Senaste förändring: 24.1.2014
Undersökningar
V.-P. Suhonen arkivstudie 2010
Anmärkningar: Espoo-Salo -oikorata, Linjausvaihtoehtojen Lohja-Salo arkisto- ja karttaselvitykset 2010.
Skapat: 29.4.2010
Katja Vuoristo inventering 2010
Skapat: 17.8.2010
Petro Pesonen provgrävning 2012
Anmärkningar: Lohja Myllykylä - historiallisen ajan kylänpaikan arkeologinen koekaivaus. Museovirasto.
Skapat: 13.12.2013 Senaste förändring: 16.1.2018
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Espoon-Salon oikorata, Inventointi 2010 Laulumaa Vesa, Suhonen Veli-Pekka ja Perttola, Wesa
