Ojankaivussa paljastuneet liistekatiskan jäännökset sijaitsevat Karjalahdenrannalla, Kalajanjokeen laskevan Lamminojan pohjassa ja osin vedenpinnan yläpuolella. Rakenne koostuu useista pystyssä olleista suorista tai mutkittelevista liisteriveistä ja puupaaluista. Maaperä on rakenteen ympärillä turvetta, ja kohteen arvioitiin olevan esihistoriallinen, kivikautinen. Arvio vahvistui tehdyissä tutkimuksissa.
Inventoinnissa 2010 ja 2011 kohteella tehtiin tarkastuksia, jolloin rakenteen todettiin hieman vaurioituneen talven ja kevään aikana. Rakenne koostuu pääasiassa n. 1 x 2–4 cm levyisistä, litteähköistä ja neliskulmaisista liisteistä (ilmeisesti mäntyä) sekä muutamista paksummista paaluista. Jotkut liisteet ovat paljastuneet useiden kymmenien senttimetrien verran, ja ojan penkalla ojasta kaivetun maa-aineksen seassa oli muutamia kymmeniä senttimetrejä pitkiä liisteitä. Rakenne ulottuu noin 10 m pitkälle alueelle, jossa liisteet muodostavat useita erisuuntaisia, muutamasta kymmenestä senttimetristä pariin metriä pitkiä kaarevia ja suoria linjoja. Liisteiden väli on alle yksi senttimetri, ja paikoin ne vaikuttavat painautuneen tai pusertuneen tiiviisti yhteen. Lisäksi ne ovat taipuneet hieman alavirtaan. Tarkastusten aikana rakenteessa oli näkyvillä myös kolme n. 10 cm paksuista paalua, jotka olivat nähtävästi liisterivien päätypuita.
Lamminoja ei ole tiedettävästi ollut aiemmin näin syvä. Taannoisessa kaivussa ojan pohjaa oli syvennetty noin metrin verran. Ojan pohjassa, juuri rakenteen kohdalla maaperä on turvetta, mikä viittaa siihen, että paikalla on ollut joskus seisovaa tai hyvin hitaasti virtaavaa vettä. On siis mahdollista, että kohde on esihistoriallinen. Asiaa tukee myös punostapa.
Rakenteen ääripäistä vain muutama metri ojan ylä- ja alajuoksun suuntiin maaperä muuttuu siltiksi tai saveksi. Rakenne ulottunee havaittua laajemmalle alueelle ojan penkkojen alle, jossa maaperä ojan itäpuolella on suoperäistä, on oletettavaa, että hyvin säilynyt rakenne ulottuu pinnan alla ojan pohjaa laajemmalle alueelle. Rakennetta uhkaa kuitenkin Lamminojan pohjan ja penkkojen eroosio, ja rakenteen pinnalla näkyvät osat tulevatkin tuhoutumaan joidenkin vuosien kuluessa.
Kohde muistuttaa paljon esihistoriallisten tai todennäköisesti esihistoriallisten Yli-Iin Purkajasuon (535010001), Nivalan Salmensuun (972010012), ja Kurikan Hiipakanluhdan (KM 27368) katiskalöytöjä. Harvinaisuutensa ja uhanalaisen tilansa vuoksi paikan tutkimus on tarpeen. Vuonna 2012 tehtiin aluestavia geofysikaalisia mittauksia laajuuden selvittämiseksi ja 2013 koekaivaus. Kalastuslaite vahvistui kivikautiseksi (ainakin noin 5000 BP) Lamminojan paikalla sijainneeseen muinaiseen järveen perustetuksi liistepyydykseksi, joka on todennäköisesti hyvin laaja-alainen. |
tillbaka
Koordinater
Haapajärven inventointi 2010–2011, Inventointi 2011 Niko Latvakoski (HuK)