Paikka on Ouluveden jakokunnan kartan (1824) mukaan kankaan (tiluskuvio n:o 419) keskellä olevan pienen kasken kohdalla. Tämä on seudun korkein kohta. Rajapyykin n:o 35 nimenä on Parkkosenkangas ja sen sanottiin tuolloin olevan sekametsää kasvava kangas. Asiakirjoista löytyy yksi Ouluveden kylässä asunut Parkkonen-niminen henkilö, johon edellä mainitut paikannimet voi yhdistää. Vuoden 1589 maantarkastuskirjan mukaan Ouluvedellä asui itsellinen Olli Parkkoinen vaimonsa ja 3 lapsensa kanssa.
Vuoden 2014 inventoinnin mukaan Parkkosenkangas on mäntymetsäaluetta. Metsän etelään antavalla rinteeellä on havaittavissa noin 6 x 3 metrin kokoinen ja lounas-koillissuuntainen, hieman kehikkomainen ”hahmo”, jonka lounaispäässä on syvä kuoppa. Koko maarakenne on isohkon maakiven kupeessa. Ympäristö on suhteellisen kivikkoista kangasta ja rakenne on lähiympäristössä korkeimmalla kohdalla. Lähimaastoon tehtiin muutamia kairauksia, joissa oli hieman hiiltä heti turpeen alla, mahdollisesti jälkenä kaskikerroksesta. Kyseessä tuskin on tupasija, mutta jokin muu rakennuksen jäännös tämä heikosti erottuva rakenne voi hyvin olla.
Paikalla on luultavasti mäkitupa tai maapirtti.
Skapat: 9.2.2015 Senaste förändring: 29.5.2016
Undersökningar
Petro Pesonen/Museovirasto inventering 2014
Anmärkningar: Ähtäri. Muinaisjäännösten tarkastuksia s. 52
Skapat: 9.2.2015
Heikki Hämäläinen arkivstudie 2010
Anmärkningar: Ks. raportti: Ähtärin kiinteitä muinaisjäännöksiä. Heikki Hämäläinen 2010. Paikalla on käyty v. 2005.
Skapat: 8.2.2022
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Ähtäri, muinaisjäännösten tarkastuksia, Inventointi 2014 Petro Pesonen
