Hämeenlinnan Asemanrannan kaavahankkeen taustaselvitykseksi hankealueella suoritettiin tarkkuusinventointi syksyllä 2015. Tuolloin löytyi puupaaluja, joista toinen ajoittuu c14 ajoituksella myöhäiselle pronssikaudelle 900-800 eKr. (2700 +/- 30 BP) (Beta – 423481).
Kesän 2017 arkeologisen kaivuun valvonta- ja koekaivaushavaintojen mukaan 1940-luvulla tehtyjen varikkorakennusten perustustöiden yhteydessä olivat pintamaakerrokset voimakkaasti sekoittuneet rakennusten kohdalla mutta niiden välisillä alueilla kerrokset olivat paremmin säilyneet. Täyttökerrokset olivat paksuudeltaan noin 0,5 – 1 metriä, niiden alapuolella oli luontaisesti kerrostunutta turvetta vahvimmillaan n. 2 metriä saven päällä. Turvekerros puuttui alueen eteläosasta, paksuimmillaan sitä oli alueen keskiosissa eteläisimpien varikkorakennusten jäännösten varastorakennusten pohjoispuolella.
Tutkimuksissa löytyi vähäisiä merkkejä esihistoriallisesti toiminnasta mutta ei kiinteitä rakenteita. Arkeologisesti tarkasteltiin 33 puunkappaletta joista suurin osa tulkittiin joko luontaisiksi tai melko nuoriksi historiallisen ajan heinäseipäiksi. Yksikään löydetyistä esineistä ei kuulunut selkeään rakenteeseen, vaan olivat löydettäessä joko makaavassa asennossa turvekerroksen pohjalla tai sekoittuneesta kerrostumasta. Esihistorialliset puupaaluhavainnot keskittyivät erityisesti koetutkimusalueen koillisosaan.
Alueen pohjoisosasta varikkorakennusten perustuksia purettaessa saatiin talteen esihistorialliselta vaikuttava puupaalu, jossa on kaarevalla terällä teroitettu kärki. Paalun kärkiosa konservoitiin ja taltioitiin kansallismuseon kokoelmiin tunnuksella KM 41387:2. Toinen mielenkiintoinen löytö oli turpeesta koeoja A:n keskiosasta löydetty noin 30 cm pitkä ja 1,5 cm paksu kaareva, toisesta päästään teroitettu katajanoksa (KM 41387:3).Kolmas puulöytö on koeojan D:n pohjoispäästä löydetty kolmiosainen viistokärkinen puupaalu. Puupaalun löytöpaikalla oli luontaisia puunrunkoja, joissa useimmissa oli päällä kaarnaa tai kuorta. Ajoitetuista puuartefakteista turvekerrostuman alimmissa kerroksissa sijaitsevat löydöt ajoittuvat varhaismetallikaudelle, noin 2600-2800 vuoden ikäisiksi (n. 600 – 700 eKr.).Myös koeojasta A löytynyt keramiikan pala voidaan ajoittaa samalle aikakaudelle, varhaismetallikaudelle. Löytöihin ei havaittu liittyvän kulttuurikerrosta tai muita muinaisjäännöksenä pidettäviä rakenteita.
Paikoittain turve ja savikerroksen rajalla havaitun hiili- ja nokikerroksen koostumus viittaa ihmistoimintaan, joka ajoittuu paalujäännösten kanssa samanaikaiseksi. Turvekerroksesta tehtyjen analyysien perusteella voidaan myös nähdä, kuinka alueen ympäristö on muuttunut ihmistoiminnan tuloksena. Siitepölyanalyysissä ei löytynyt viljelyyn tai muuhun kasvien hyötykäyttöön liittyvää toimintaan liittyviä merkkejä. Maanäytteet ajoittuvat kuitenkin pronssi/varhaismetallikaudelle,
Tutkimuksissa ei todettu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä ja kohde vapautettiin kaavan mukaiseen rakentamiseen. |
tillbaka
MV/33/05.04.01.00/2019 HÄMEENLINNA, Varikonniemensuo, arkeologinen koekaivaus 2017. Tutkimusraportti.
