Åminnen tiilitehtaan perusti vuonna 1886 Helsingistä muuttanut rakennusmestari Karl Wilkman. Tehdas sijaitsi meren rannalla Mustalahdentien ja Rantavallintien risteyksessä ja toimitti tiiliä Helsingin suuriin rakennushankkeisiin. Vuonna 1901 tehtaan osti insinööri Knut Selin. 1907 tehtaasta muodostettiin osakeyhtiö Ab Åminne. Samaan aikaan Kauklahden asemalle rakennettiin Åminnen toinen tiilitehdas, Åminne Nya Tegelbruk. Yhtiön toimitusjohtajana oli Ivar Lindfors. Ns. vanhan tehtaan alueella toiminta loppui vuonna jo 1914 monesta syystä; siihen vaikuttivat rakennustoiminnan lama, kyseisen tehtaan vanhanaikaisuus, savimaan loppuminen ja Selinin kuolema. Vanhan tehtaan kukoistus oli liittynyt pääkaupungin voimakkaaseen kasvuvaiheeseen (1880-1910).
Vanhan tehtaan paikalla on näkyvissä savenottokuoppa, tiilinen työväenkasarmi ja pitkä lastauslaituri. Tiilitehtaan kohdalla näkyy maastossa osia kaatuneesta tehdaspiipusta, ja runsaasti jätetiiltä. Åminnen lastauslaiturin itäpuolelta on ruopattu pinnalle proomunosia.
Skapat: 19.2.2019 Senaste förändring: 19.2.2019
Underobjekt
Mustalahden hylky
Typ: fartygsvrak, vrak (trä)
Datering: historisk
Koordinater ETRS-TM35FIN N: 6672398 Ö: 365992
Beskrivning: Lastauslaiturin eteläkärjen itäpuolella 0,9 - 1,9 metrin syvyydessä havaittiin 2019 inventoinnissa puurunkoisen tasasaumaisen aluksen hylky. Hylyn koko on noin 25 x 4-5 metriä. Kyseessä on laakea hylyn pohjaosa, jossa on pohjalaudoitusta ja pohjakaaria, mahdollisesti paikoitellen myös karneerausta ja sikoköliä. Alus on ollut rakennettu parikaarille. Kaarten vahvuus on noin 15 x 15 cm. Pohjalaudoituksen lankut ovat noin 20 cm leveitä ja 4-5 cm paksuja. Puuaines on todennäköisesti havupuuta. Hylyn päällä ja mudan seassa on paikoitellen tiiliä. Havaintoja hylystä tehtiin sukeltamalla erittäin huonossa näkyväisyydessä. Hylky oletetaan proomutyyppiseksi kuljetusalukseksi.
Skapat: 11.10.2019
Undersökningar
Arkeologiset kenttäpalvelut inventering 2019
Skapat: 11.10.2019
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.