Varsinais-Suomi | |
Parainen | |
Seilin kirkkoniemi | 200091 |
Kiinteistötunnus: | 445-548-3-4; |
Muu tunnus: | 533-044 VARR 445-593-1-0/44 Vanha kiinteistötunnus |
Osoite: | Seilin kirkkotie 21660 NAUVO |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Uskonnon harjoittaminen |
takaisin |
Historia |
Historia |
Asetuksella suojellaan vuonna 1733 rakennettu puukirkko ja puinen kellotapuli Seilin saarella sekä niitä ympäröivä alue.
Merimaskun Killaisista kotoisin olleen rakennusmestari Carl Jacobssonin johdolla rakennettu kirkko on pitkäkirkko, johon liittyy kummallakin pitkällä sivulla kirkkotilaan avautuvat kylkiäiset. Sakaristo on sijoitettu pohjoiseen ristivarteen. Kirkon länsipää on erotettu korkealla aitauksella sairaalan spitaalipotilaiden tilaksi. Kirkkosali holveineen ja kiinteine sisustuksineen on maalaamaton, ainoastaan saarnastuoli on polykrominen. Kirkon pohjoispuolella on hautausmaa. Seilin kirkko on osa Airisto-Seilin arvokasta maisema-aluetta (nro 36 Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä 66/1992). Puukirkko, pitkäkirkko. Seilin suorakaiteen muotoisessa puukirkossa on runkohuonetta matalammat kylkiäiset, jotka avautuvat kirkkosaliin. Sisätilaa kattaa kaareva lautaholvi. Tilavaikutelmaltaan se on lähellä ristikirkkoa. Erillistä sakaristoa kirkossa ei ole, vaan se on lautaseinällä erotettu pohjoispuolen kylkiäisestä. Kuorissa on alttarin ohella pohjoisseinällä papinpenkki ja sitä vastapäätä eteläseinällä lukkarintuoli. Matala kuoriaita erottaa kuoriosan muusta kirkkosalista. Saarnastuoli on pohjoiseinällä. Ovelliset penkit reunustavat keskikäytävää. Kirkon länsipää on erotettu muusta kirkkosalista korkealla kaiteella spitaalihospitaalin potilaita varten. Kaiteessa on keskellä portti, jonka takana "sairaiden puolella" on yksinkertainen kaide polvistumistasoineen ehtoollisen vastaanottamista varten. Kirkon sisätila on maalaamaton, hirsiseinät, penkit, lattia iän patinoimat, väriä antavat vain saarnastuoli ja vaatetettu alttari. Kirkon vanhin esineistö, josta osa oli peräisin jo Turun P.Yrjänän hospitaalin ja Pyhän Hengen hospitaalin kirkoista, on nykyisin Kansallismuseossa, Turun maakuntamuseossa ja Helsingin yliopiston lääketieteen museossa. Niihin kuuluu mm. kaksi keskiaikaista ehtoolliskalkkia pateeneineen sekä kaksi keskiaikaista messukasukkaa. Kirkossa olevaa esineistöä on mm. Toini Nyströmin Suomen Käsityön Ystävissä suunnittelema ja rouva Sylvi Kekkosen lahjoittama alttarivaate ja seppä Kauko Moision alttarille takomat kynttilänjalat ja rautaristi. Kirkonkellot rannalla sijaitsevassa katoksellisessa pukkitapulissa ovat 1600-luvulta. Niistä pienempi on vuodelta 1660, suuremman vuodelta 1695 on tehnyt Turussa vuosina 1694-1710 toiminut kellonvalaja Ambrosius Ternandt. Nykyinen pukkitapuli on rakennettu vuonna 1960, mutta noudattaa aiemmin paikalla olleiden tapulien muotoa. Säleaidan ympäröimä hautausmaa on kirkon pohjoispuolella. Siellä on sekä valkoiseksi maalattuja puuristejä että valuraudasta ja kivestä tehtyjä hautamuistomerkkejä. Spitaalisten hautausmaan kerrotaan olleen kirkon itäpuolella olevalla niityllä. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 17.9.2010 |
Lähteet |
Sigrid Nikula, Själö kyrka. Finlands kyrkor 7. Museiverket 1973. |
Luonti: 17.9.2010 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 29.6.2021 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: ELY-keskus on päättänyt suojella kohteen. Ks. suojelun kohdentuminen ja määräykset liitteenä olevasta päätöksestä. | |
Luonti: 3.9.2021 | |
Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 29.6.2021 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriö on päätöksellään vahvistanut ELY-keskuksen suojelupäätöksen. Ks. liitteet. | |
Luonti: 3.9.2021 | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 31.8.1994 |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kirkkorakennus S1,
KellotapuliS2 ja Kirkon hautausmaata ei päätöksessä ole mainittu erikseen, mutta suojeluluokka S3 kattaa rakentamalla tai istuttamalla muodostetun alueen |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.4.2015 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Kellotapuli |
|
Historia |
Kirkon eteläpuolella, rannan tuntumassa olevan aukion laidalla sijaitseva kellotapuli (tai kelloteline) on keskiaikaisperäinen pukkitapuli. Se on uusittu vuonna 1960 paikalla aiemmin olleen tapulin malliseksi. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Puukirkko |
|
Kuvaus |
lisää teksti
Puukirkko, pitkäkirkko. Seilin suorakaiteen muotoisessa puukirkossa on runkohuonetta matalammat kylkiäiset, jotka avautuvat kirkkosaliin. Sisätilaa kattaa kaareva lautaholvi. Tilavaikutelmaltaan se on lähellä ristikirkkoa. Erillistä sakaristoa kirkossa ei ole, vaan se on lautaseinällä erotettu pohjoispuolen kylkiäisestä. Kuorissa on alttarin ohella pohjoisseinällä papinpenkki ja sitä vastapäätä eteläseinällä lukkarintuoli. Matala kuoriaita erottaa kuoriosan muusta kirkkosalista. Saarnastuoli on pohjoiseinällä. Ovelliset penkit reunustavat keskikäytävää. Kirkon länsipää on erotettu muusta kirkkosalista korkealla kaiteella spitaalihospitaalin potilaita varten. Kaiteessa on keskellä portti, jonka takana "sairaiden puolella" on yksinkertainen kaide polvistumistasoineen ehtoollisen vastaanottamista varten. Kirkon sisätila on maalaamaton, hirsiseinät, penkit, lattia iän patinoimat, väriä antavat vain saarnastuoli ja vaatetettu alttari. Kirkon vanhin esineistö, josta osa oli peräisin jo Turun P.Yrjänän hospitaalin ja Pyhän Hengen hospitaalin kirkoista, on nykyisin Kansallismuseossa, Turun maakuntamuseossa ja Helsingin yliopiston lääketieteen museossa. Niihin kuuluu mm. kaksi keskiaikaista ehtoolliskalkkia pateeneineen sekä kaksi keskiaikaista messukasukkaa. Kirkossa olevaa esineistöä on mm. Toini Nyströmin Suomen Käsityön Ystävissä suunnittelema ja rouva Sylvi Kekkosen lahjoittama alttarivaate ja seppä Kauko Moision alttarille takomat kynttilänjalat ja rautaristi. Kirkonkellot rannalla sijaitsevassa katoksellisessa pukkitapulissa ovat 1600-luvulta. Niistä pienempi on vuodelta 1660, suuremman vuodelta 1695 on tehnyt Turussa vuosina 1694-1710 toiminut kellonvalaja Ambrosius Ternandt. Nykyinen pukkitapuli on rakennettu vuonna 1960, mutta noudattaa aiemmin paikalla olleiden tapulien muotoa. Säleaidan ympäröimä hautausmaa on kirkon pohjoispuolella. Siellä on sekä valkoiseksi maalattuja puuristejä että valuraudasta ja kivestä tehtyjä hautamuistomerkkejä. Spitaalisten hautausmaan kerrotaan olleen kirkon itäpuolella olevalla niityllä. |
Luonti: 17.9.2010 |
Historia |
Seilin hospitaalin yhteyteen jo sen perustamisen aikoina 1690-luvulla rakennettu Pyhän Yrjänän kappeli korvattiin vuonna 1733 nykyisellä puukirkolla.
Seilin hospitaaliin kuului sen perustamisesta lähtien tornillinen puukirkko. Kirkkotarha oli hirsiaidan ympäröimä. Huonokuntoisen kirkon tilalle rakennettiin kesällä 1733 hospitaalin varoilla maaherra, vapaaherra Otto Reinhold Uxkullin määräyksestä nykyinen puukirkko. Sen rakennusmestarina oli talollinen Carl Jakobsson Merimaskun Killaisista. Kirkko on kunnostettu lukuisia kertoja, ikkunat on laajennettu ja varustettu vinoruudukkopuittein vuonna 1906 tehdyssä korjauksessa, jolloin myös kirkkoon tehtiin punaiseksi maalattu pysty ulkovuoraus ja eteläoven yläpuolelle pieni ulkokatos. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 17.9.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |