 |
| Varsinais-Suomi | |
| Salo | |
| Kirjakkalan ruukkialue | 200138 |
| Kiinteistötunnus: | 734-640-3-1; |
| Muu tunnus: | 586-018 VARR |
| Kylä tai kaupunginosa: | Teijo |
| Osoite: | Hamarijärventie 156 25570 TEIJO |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Teollisuus |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Entisen Kirjakkalan ruukin jäljellä oleva rakennusryhmä sijaitsee vain parisen kilometriä Teijon ruukista pohjoiseen Hamarijärven rannalla. Kaikki teollisuusrakennukset on purettu.
Kirjakkalan ruukin rakennukset on kunnostettu 2000-luvun alussa ja ovat Metsähallituksen vuokratiloina matkailuyritykselle. |
| Luonti: 24.11.2010 Viimeisin muutos: 20.2.2019 |
| Historia |
| Nykynimi: Teijon retkeilyalue |
| Käyttöaika: 1991- |
| Historia |
| Turkulainen teollisuusmies Joseph Bremer osti Teijon ja Kirjakkalan ruukit vuonna 1794. Hän rakennutti Kirjakkalaan uuden, kivisen vasarapajan. 1800-luvulla Kirjakkalan kankirauta oli tärkeä raaka-aine erityisesti Teijon manufaktuuripajalle. Ruukin monet erilaiset tuotteet myytiin pääasiassa kotimaahan, mutta myös Riikaan ja Tallinnaan.
Bremer-suvun hallussa ollut ruukki myytiin vasta perustetulle Tykö (Teijo) Bruksbolagille 1800-luvulla ja Teijon takkiraudan jalostus siirrettiin Kirjakkalaan, josta tuli nopeasti yksi Suomen suurimmista kankiraudan tuottajista. Ruukin tuotanto oli suurimmillaan 1870-luvulla. Vuoden 1879 alussa Kirjakkalan ruukilla oli toiminnassa ainakin viisi Lancashire-ahjoa, höyryvasara, kolme kankirautavasaraa, kaksi nippuvasaraa, yksi naulavasara ja valssilaitos. Kankiraudan taonta lopetettiin Kirjakkalassa kannattamattomana vuoden 1908 lopulla. Kankirautavasaroiden ja ahjojen tilalle asennettiin uudet koneet. Teollinen toiminta lopetettiin vähitellen toisen maailmansodan jälkeen. Kirjakkalasta on purettu kaikki teollisuusrakennukset ja useimmat työväenasunnoista. Siitä huolimatta se on teollisuus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Maatilahallitus osti maatilatalouden kehittämisrahaston varoilla (ns. Teijon metsät) maatilalain tarkoituksiin 1980-luvulla. Kauppaan sisältyi Kirjakkalan tila, jolla Kirjakkalan ruukin jäljellä olevat rakennukset ja rakennelmat sijaitsivat. Museovirastoa ehdotettiin siinä vaiheessa alueen omistajaksi, mutta tila päätyi Metsähallituksen halllintaan. Kirjakkalan rakennusten ja miljöön kunnostustöiden arkkitehti- ja vihersuunnittelusta vastasi 2000 Maisema-arkkitehdit Byman&Ruokonen Oy; yhteyshenkilönä Eeva Kotikoivu. Alue liitettiin osaksi Metsähallituksen hoitamaa, vuonna 1991 perustettua Teijon retkeilyaluetta. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.2.2019 |
| Lähteet |
| Teijon retkeilyalueen historiasta: http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=1059
Karl Ekman, Herraskartanon vanhan tehtaan historia: Teijon Ruukki 1686 -1936. Hki 1937. Anu Vauramo (toim.) Kämpiltä kelokyliin. Metsähallituksen suojellut rakennukset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja A No 44. Vantaa 1995. |
| Luonti: 17.9.2008 Viimeisin muutos: 19.11.2010 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 6.9.2022 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: VarsEly on 6.9.2022 päättänyt Kirjakkalan ruukin suojelemisesta rakennusperintölailla. Päätös VARELY/3951/2014:
Suojelu koskee Ruukinkartanoa eli Insinööritaloa, työväenasuintalo Kjällman/Laaksoa, työväenasuintalo Palotaloa, vanhempaa päärakennusta Patruunaa, viljamakasiinia, patoa ja ruukkialuetta. Suojelu kohdentuu em. rakennusten ulkoarkkitehtuuriin ja rakennusrunkoon. Insinööritalon ja Patruunan osalta suojelu kohdentuu myös huonetilajaon pääpiirteisiin. Patruunan, Insinööritalon, Patotalon ja Kjällman/Laakson osalta suojelutarve kohdentuu lisäksi kiinteään sisustukseen. Rakennusrunko käsittää kivijalan, hirsirungon ja vesikaton muodon sekä niissä käytetyt materiaalit. Ulkoarkkitehtuuri käsittää ikkunoiden, ovien ja kuistien paikat, ikkunoiden ruutujaon ja kehyksen mallin, ulkovuorauksen tyypin sekä viljamakasiinissa lisäksi räystään muodon. Huonetilajaon pääpiirteillä tarkoitetaan: Patruunassa huonejärjestystä, jossa koillispäädyn salitila säilyy yhtenäisenä ja rakennuksen pohjoissivulla säilyy näkymä huoneesta toiseen; Insinööritalossa alakerran huonejärjestystä, jossa suurimmat huonetilat sijoittuvat symmetrisesti molemmin puolin pääsisäänkäynnin aulaa ja porrashuonetta. Kiinteällä sisustuksella tarkoitetaan: Patruunassa, Insinööritalossa, Patotalossa ja Kjällman/Laaksossa alkuperäisiä tulisijoja; Insinööritalossa alkuperäisiä väliovia. Padon osalta suojelu kohdentuu patorakennelman muotoon, materiaaliin ja asemaan maisemassa.Ruukkialueen pihapiirissä suojelu kohdentuu pihan luonteeseen ja pihapiirin sisäisiin näkymiin. Varsinais-Suomen ELY-keskus antaa seuraavat suojelumääräykset: 1. Kirjakkalan ruukkialuetta ja historiallisia rakennuksia tulee hoitaa ja käyttää niin, että kokonaisuuden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. 2. Rakennuksia ja rakennelmia, joihin suojelu kohdentuu, ei saa purkaa. 3. Rakennukset Patruuna, Insinööritalo, viljamakasiini, Patotalo ja Kjällman/Laakso rakennusrungoltaan ja ulkoarkkitehtuuriltaan niiden rakennusaikaisia piirteitä vastaavina. Rakennusten Patruuna ja Insinööritalo sisätiloissa tulee säilyttää huonetilajaon pääpiirteet. Rakennusten Patruunan, Insinööritalon, Patotalon ja Kjällman/Laakson osalta alkuperäinen kiinteä sisustus tulee säilyttää. 4. Padon muurausrakenne, muoto ja materiaalit tulee säilyttää nykyistä vastaavina. Pato on pidettävä liiasta kasvillisuudesta vapaana ja padon näkyvyys maisemassa turvattava sekä järven että pihapiirin suuntaan. Patoturvallisuuteen liittyvät toimenpiteet ovat kuitenkin mahdollisia. 5. Ruukkialueen pihapiiriä tulee hoitaa sen ominaisia puulajeja ja puistomaista ympäristöä vaalien ja maisemalliset arvot huomioiden. Kulkuväylät on pidettävä sorapintaisina ja kävelysillat muodoltaan yksinkertaisina. Entisen ruukin ydinalueen rakennusten (Patruuna, Insinööritalo, viljamakasiini ja Patotalo) välillä tulee säilyttää näköyhteys. Rakennuksen Kjällman/Laakso maisemallinen asema metsäisellä kukkulalla sekä näköyhteys ajotieltä rakennukselle tulee säilyttää. 6. Rakennusten ja rakennelmien korjaus- ja muutostoimenpiteiden tulee perustua riittäviin ja luotettaviin selvityksiin niiden historiasta ja kunnosta. 7. Korjaus- ja muutostöissä on kuultava asiantuntijana Museovirastoa, jolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 8. Jos suojeltavaksi määrätty rakennus on vahingoittunut tai tuhoutunut, rakennuksen omistajan tai haltijan on ilmoitettava siitä viipymättä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 9. Lisäksi on noudatettava mitä laissa rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) on vielä säädetty. |
|
| Luonti: 21.11.2018 Viimeisin muutos: 10.10.2022 | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 27.6.1994 |
| Päätös: | YM 69/561/1993 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 4 (alue), S2 / Ruukinkartano, vanha päärakennus, aitta, pato, sepän asunto , kaksi työväenasuntoa, viljamakasiini | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.11.2010 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Pato |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Paikalla on ollut pato jo 1680-luvulla. Vähäisen vesivoiman vuoksi ruukin pato Hamarijärven rannalla on tavallista komeampi. Patolaitteita tiedetään uusitun ainakin 1700-luvun lopulla ja 1900-luvulla. Harmaakivisessä, noin 50 m pitkässä, 6 metriä paksussa padossa on vain yksi aukko, josta ruukkitoiminnan loppuvaiheessa johti puuputki tehdaslaitoksille. Tämän putken, mutta myös kivettyjen voimakanavien raunioita on padon alapuolella.
Ruukki on sijainnut vain noin 2,5 km koilliseen Teijon ruukista. Vesivoimansa se sai pienestä joesta, joka laskee Hamarijärvestä Kirjakkalanselälle. Kosken putouskorkeus on suuri, mutta sen vesivoima on ollut vähäinen. Padon päällä on nurmettunut kulkuväylä ja avoin näkymä järvelle. |
| Luonti: 17.9.2008 Viimeisin muutos: 20.2.2019 |
| Historia |
| Vesivoimansa ruukki on saanut pienestä joesta, joka laskee Hamarijärvestä Kirjakkalanselälle. Kosken putousvoima on suuri mutta sen vesivoima on vähäinen. Heikon vesivoiman takia ruukin pato Hamarijärven rannalla on tavallista komeampi. Harmaakivisessä, noin 50 metriä pitkässä, kuusi metriä paksussa padossa on vain yksi aukko.
Padon lisäksi alueella on kivettyjen voimakanavien ja rakennusten raunioita, jotka ovat muinaismuistolain suojelemia kiinteitä muinaisjäännöksiä. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 24.11.2010 | |
| Ruukinkartanon nuorempi päärakennus (Insinööritalo) |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| 1800-luvun puolivälissä valmistunut rakennus on ruukin uudempi päärakennus, jossa 1900-luvulla asui nappitehtaan johtaja perheineen.
Kaksikerroksisen, hirsirunkoisen rakennuksen julkisivut perustuvat symmetriaan. Etusivun keskellä on leveä umpikuisti ja parveke, ja katon pitkillä sivuilla on kevyet frontonit. Vuorauksena on keltamullattu rimalautaverhous. Ruutuikkunoiden kehykset ovat kapeat ja yksinkertaiset. Ullakon ikkunamalli on koristeellisempi. Vuonna 1946 taloon rakennettiin useampi asunto. Sisätilat on 2000-luvulla kunnostettu ravintola- ja asuintiloiksi. Takasivulle on lisätty avoterassi. |
| Luonti: 17.9.2008 Viimeisin muutos: 20.2.2019 |
| Historia |
| Entinen ruukinkartano, puinen kaksikerroksinen rakennus suuria jalopuita kasvavan puiston keskellä, kosken yläpuolella. Tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa, todennäköisesti 1800-luvun keskivaiheilta. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 24.11.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 27.6.1994 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 24.11.2010 | |
| Sauna |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| 2000-luvun alussa valmistunut saunarakennus ruukkialueen eteläosassa, lähellä Hamarijärven rantaa. |
| Luonti: 24.11.2010 Viimeisin muutos: 20.2.2019 |
| Sepän asunto TUHOUTUNUT |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Sepän mökki oli yhden perheen työväenasunto ruukin alueella. |
| Luonti: 24.11.2010 Viimeisin muutos: 20.2.2019 |
| Historia |
| Hirsirakenteinen, todennäköisesti 1800-luvun loppupuoliskolla rakennettu. Työmaakäynnillä marraskuussa 2000 todettiin, että rakennuksen "kunnostaminen käyttökelpoiseksi vaatisi niin paljon uusimista, että rakennuksen alkuperäisyys tulisi kyseenalaiseksi. " Tästä syystä ei nähty esteitä purkamiselle. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.11.2010 |
| Lähteet |
| Matkakertomus 23.11.2000, Maire Heikkinen (MV) ja Eeva Kotikoivu (MH). |
| Luonti: 25.11.2010 |
| Lähteet |
| Museoviraston lausunto 047/601/2001, annettu vuonna 2001. |
| Luonti: 20.2.2019 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 27.6.1994 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2
Rakennus on korjauskelvottomana purettu 2001. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 24.11.2010 | |
| Työväenasuintalo (Kjällman/Laakso) |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Ammattityöväelle tarkoitettu kahden perheen asuinrakennus on valmistunut vuonna 1850. Rakennus sijaitsee erillään metsäisellä kukkulalla ruukin ydinalueen luoteispuolella. |
| Luonti: 25.11.2010 Viimeisin muutos: 20.2.2019 |
| Historia |
| Hirsirakenteinen, todennäköisesti 1800-luvun loppupuoliskolla rakennettu. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 27.6.1994 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 24.11.2010 | |
| Työväenasuintalo (Patotalo) |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Padon kupeessa sijaitseva hirsirunkoinen rakennus on valmistunut vuonna 1850 ja toiminut ruukissa usean perheen asuntona. Talon länsisivulla on harjakattoinen avokuisti. Ikkunat ovat kuusiruutuiset. Rakennuksen pohjoispäädyn verhousta on paikattu puolipyöreillä ja kolmionmuotoisilla osilla. Sisätilat on 2000-luvulla kunnostettu majoitushuoneiksi ja alakertaan lisätty kylpyhuone. |
| Luonti: 25.11.2010 Viimeisin muutos: 20.2.2019 |
| Historia |
| Hirsirakenteinen, todennäköisesti 1800-luvun loppupuoliskolla rakennettu.
Muutettiin vuoden 2000 korjauksissa majoitustiloiksi. Yläkerrassa on tilat leirikoululaisille. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.11.2010 |
| Lähteet |
| Matkakertomus 23.11.2000, Maire Heikkinen (MV) ja Eeva Kotikoivu (MH). |
| Luonti: 25.11.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 27.6.1994 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 24.11.2010 | |
| Vanhempi päärakennus (Patruuna) |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Vuonna 1777 valmistunut ruukin vanha päärakennus on yksikerroksinen, hirsirunkoinen rakennus. Rakennuksessa on sijainnut konttoritiloja, ajoittain myös koulu ja itäisessä päädyssä ruukin kauppa. Sisätilat on kunnostettu huonejärjestyksen karoliiniset piirteet ja vanhoja tapettimalleja säilyttäen. Ikkunat ovat kuusiruutuiset ja puitteiltaan voimakkaasti profiloidut. |
| Luonti: 17.9.2008 Viimeisin muutos: 20.2.2019 |
| Historia |
| Suurehko, yksikerroksinen, punamullattu hirsirakennus, vanhempi päärakennus, jossa on myöhemmin toiminut konttori ja päädyssä kauppa. Rakennus on todennäköisesti 1700-luvulta. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.11.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 27.6.1994 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 24.11.2010 | |
| Viljamakasiini |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Tiilinen viljamakasiini valmistui vuonna 1817. Se sijaitsee Patruuna-rakennuksen pihapiirin lounasisivulla aluetta kiertävän pihatien varressa. Viljamakasiinin takaa on purettu navettarakennus, jonka perustukset näkyvät edelleen. Makasiinissa säilytettiin viljaa vielä toisen maailmansodan aikana. Ruukilla tiedetään viljellyn ainakin vehnää, ruista ja kauraa.
Kaksikerroksinen makasiini on tiilirunkoinen ja sen kivijalka luonnonkivestä. Seinät on muurattu vuorolimityksellä ja räystäs voimakkaasti profiloitu. Ruukkutiilillä katettu vesikatto on kunnostettu 1990-luvulla. Puukehyksiset ikkunat ovat neliömäiset ja sisätilan välipohjat puusta. |
| Luonti: 17.9.2008 Viimeisin muutos: 20.2.2019 |
| Historia |
| Tiilestä muurattu kaksikerroksinen viljamakasiini. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 27.6.1994 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 24.11.2010 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Kirjakkalan ruukki 1000015836, teollisuuskohteet