 |
| Päijät-Häme | |
| Asikkala | |
| Urajärven kartano | 200246 |
| Kiinteistötunnus: | 16-419-10-263 /1; |
| Muu tunnus: | 016-001 VARR |
| Kylä tai kaupunginosa: | URAJÄRVI |
| Osoite: | Kartanontie 77 17150 URAJÄRVI |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Kartanot |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Urajärven kartano sijaitsee Asikkalassa Urajärven rannalla. Pienen itähämäläisen kartanon rakennuskanta on muotoutunut 1700-luvun lopun ja 1900-luvun alun välisenä aikana. Päärakennuksen lisäksi kartanokokonaisuuteen kuuluu joukko kartanon talouteen ja muihin tarkoituksiin liittyviä asuin- ja ulkorakennuksia sekä laaja englantilainen puisto paviljonkeineen ja puistorakennelmineen.
Päärakennuksen edustalla järvelle päin avautuvaa kartanonpihaa reunustavat sivurakennus sekä sitä vastapäätä sijaitseva aittarivi. Päärakennuksen etupiha on muotoiltu geometriseksi puutarhaksi. Kartanon pihapiiristä erillään sijaitsevat talousrakennukset muodostavat yhtenäisen rakennuskokonaisuuden niemen itäreunaan. Urajärven kartano on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY-kohde). Kartanon avoinnapidosta ja museotoiminnasta on vuodesta 2016 vastannut Urajärven Kartanon Ystävät ry. |
| Luonti: 5.8.2013 Viimeisin muutos: 25.1.2019 |
| Historia |
| Nykynimi: Urajärven kartanomuseo |
| Käyttöaika: |
| Historia |
| Vanhimmat kirjalliset tiedot Urajärven kartanosta ovat vuodelta 1613, jolloin alue läänitettiin Claes Paikullille. Kartano muodostui 1653 luutnantti Berent Möllerin ottaessa viljelykseen viisi lahjoituksina saamaansa autiotilaa. Urajärven kartano oli Heideman-suvun omistuksessa 1670-luvulta lähtien aina Suomen itsenäistymiseen saakka, jonka jälkeen kartano siirtyi testamentin mukaisesti Suomen muinaismuistoyhdistykselle.
Suomen muinaismuistoyhdistys kunnosti rakennukset ja puiston museo- ja matkailukäyttöön 1920-luvulla. Kartanomuseo avattiin yleisölle 1928. Samoihin aikoihin kartanon talousrakennuksia alettiin kunnostaa täyshoitola- ja matkailukäyttöön. Valtion haltuun kartanomuseo tuli lahjoituksena 1986. Vuosina 2008-2012 kartanomuseo oli suljettuna mittavien kunnostus- ja konservointitöiden vuoksi. Se avattiin jälleen yleisölle kesällä 2013. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.8.2013 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 2.12.1993 |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kartanoalue S4
S1: Puisto ja puistometsä rakennelmineen, päärakennus, vanha päärakennus, aittarivi, ulkohuone, vanha sauna S2: rantamaja, liiteri ja vaunuvaja, kivinavetta, kahvilarakennus, matkailumaja, puuliiteri, uimakoppi |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 31.10.2013 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Aittarivi |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Pitkänomainen, punainen hirsiaitta muodostaa symmetrisen pihapiirin päärakennuksen ja vanhan päärakennuksen kanssa. Se sai nykyisen asunsa 1800-luvulla tehdyissä laajennustöissä. Aittarivin pohjoispäädyssä on holvattu kivikellari, keskellä on ajokaluvaja ja päärakennuksen puoleisessa päässä sijaitsevat ruoka-aitat. |
| Luonti: 5.8.2013 |
| Historia |
| Aittarivi on rakennettu 1700-luvulla, ja nykyisen asunsa se on saanut 1800-luvun laajennuksissa. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.8.2013 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 1 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.9.2010 | |
| Englantilainen puisto rakennelmineen |
|
||||||||||||
| Historia |
| Kartanon suljettu piha-alue on järjestetty geometrisesti. Ympäröivä 1900-luvun alussa rakennettu puisto sen sijaan noudattaa englantilaisen maisemapuutarhan ihanteita polveilevine käytävineen ja romanttisine puistorakennelmineen: antiikin temppeliä jäljittelevä von Heidemanien sukuhauta, puolipyöreä v. 1913 näköalapaikaksi rakennettu pylväikkö Valhalla terasseineen, eläinveistokset, raunioportti, kivikummeli, tonttula. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.9.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 4 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.9.2010 | |
| Kahvilarakennus |
|
||||||||||||
| Historia |
| Kahvilarakennus, joka alunperin oli kartanon sikala ja myöhemmin meijeri, sisältää suuren ruokasalin, keittiön, kamarin ja lasikuistin. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.9.2010 | |
| Kirjavarasto, entinen navetta |
|
||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Kivinavetta on rakennettu 1800-luvun puolivälissä sadalle lehmälle. 1963 rakennus kunnostettiin Helsingin yliopiston varastokirjastoksi arkkitehti Olof Hanssonin suunnitelmien mukaan. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.8.2013 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.9.2010 | |
| Matkailumaja |
|
||||||||||||||||
| Historia |
| Matkailumaja on entinen väentupa, jossa päivätyöläiset söivät ja yöpyivät. Se on tyypillinen paritupainen talonpoikaistalo. Vanhat tuvat on majoitushuoneita varten jaettu kahtia. Päätyihin ja pihan puolelle on rakennettu myöhemmin lasikuistit. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.1.2019 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.9.2010 | |
| Puuliiteri |
|
||||||||||
| Historia |
| Puuliiteri aittarivin takana kuuluu osana keskeiseen pihapiiriin. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.9.2010 | |
| Päärakennus |
|
||||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kaksikerroksisen empirekartanon pääjulkisivu kuisteineen on suunnattu järvelle päin. Myös tien puoleista julkisivua koristaa päätykolmio, pilasterijäsentely sekä kerrosjakoa korostava rakennusta kiertävä lista.
Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on keittiön ja eteistilojen lisäksi suuri sali ja 6 huonetta. Toinen kerros on päätykamareita lukuun ottamatta sisustamaton. |
| Luonti: 5.8.2013 |
| Historia |
| Kartanon uutta päärakennusta alettiin rakentaa 1800-luvun alussa, jolloin vanha päärakennus jäi reunustamaan uuden rakennuksen eteen muodostunutta pihaa. Rakennus oli alun perin yksikerroksinen ja mansardikattoinen, ja se sai nykyisen empiren leimaaman ulkoasunsa vasta 1840-luvulla. Kaksikerroksisen rakennuksen asuintilat keskittyvät alakertaan, edustavuuden vuoksi rakennetun toisen kerroksen ollessa ullakkotilaa.
Kartano oli mittavien kunnostus- ja konservointitöiden vuoksi suljettuna yleisöltä syksystä 2008 kevääseen 2013. Tuolloin kartanon interiöörit pyrittiin palauttamaan viimeisten omistajien aikaiseen 1900-luvun alun asuun. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.9.2013 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 1 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.9.2010 | |
| Rantamaja |
|
||||||||||||
| Historia |
| Rantamaja. Entinen kanala on kunnostettu von Heidemanien luovutuskirjan mukaisesti taiteilijoiden kesäkodiksi ja
työskentelytilaksi. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.9.2010 | |
| Sauna |
|
||||||||||||
| Historia |
| Vanha sauna. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.9.2010 | |
| Tallirivi |
|
||||||||||||
| Historia |
| Liiteri ja vaunuvaja, jossa kyytihevossuojan lisäksi on ollut tilanhoitajan asunto ja myöhemmin pesutupa ja sauna. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.9.2010 | |
|
||||||||||||||
|
|||||||||||
| Uimahuone |
|
||||||||||||
| Historia |
| Uimakoppi |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.9.2010 | |
| Ulkohuone |
|
||||||||||||||
| Historia |
| Ulkohuone. Ulkoasultaan aitaksi rakennettu hirsinen käymälä 1700-luvulta on museokäytössä. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 1 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.9.2010 | |
| Vanha päärakennus |
|
||||||||||||||||
| Historia |
| Vanha päärakennus eli vanha museo lienee valmistunut 1740-1750-luvulla. Mansardikattoisessa, rokokootyylisessä tuparakennuksessa on alkuaan ollut väen- ja leivintupa. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 1 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.9.2010 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/628/05.01.00/2019 ASIKKALA, Urajärven kartanon navettarakennuksen perustusten kunnostuksen arkeologinen kulttuuriperintö