HOIDETUT
KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

Helsinki
Kivikko tukikohta IV: asemat 6-7	91400001
Hoitoalue:	Uusimaa
Hoitotaho:	maanomistaja
Ajoitus:	uusi aika
Tyyppi:	puolustusvarustukset, linnoitukset
Koordinaatit:	ETRS-TM35FIN P: 6680773 I: 393241
Pinta-ala:	0.00 ha
Peruskartta:	Vantaa 204304
Luonti: 1.1.1900, Viimeisin muutos: 7.1.2021
takaisin

Yleiskuvaus

Kohde on siirtynyt vuodesta 2000 Helsingin kaupungin hoitoon. Kivikon, Jakomäen ja Rajakylän alueilla sijaitseva tukikohta IV kuuluu Helsingin ympärille 1. maailmansodan aikana rakennettuun linnoitusketjuun. Venäläiset alkoivat rakentaa näitä linnoitteita Pietarin suojaksi vuonna 1914. Tavoitteena oli Suomenlahden pohjukkaan johtavan väylän sulkeminen ja saksalaisten maihinnousun estäminen Suomen rannikolla. Maalinnoituksen puolustus perustui jalkaväen ja sitä tukevan tykistön varaan. Tukikohta IV on yksi laajimmista yhtenäisinä säilyneistä kokonaisuuksista. Siihen kuuluu taistelu- ja yhdyshautojen lisäksi eri asemia yhdistäviä tykkiteitä, luolia ja tykkipatteri. Varustukset ovat paikoin keskeneräisiä, mutta niiden sijoitus antaa hyvän kuvan maarintamien puolustusasemien suunnittelutavasta. Nykyään tukikohta sijaitsee Kivikon koillispuolella sijaitsevalla viheralueella, joka rajautuu lännessä Lahdenväylään, pohjoisessa Porvoonväylään ja idässä Kontulan, Vesalan ja Rajakylän asutusalueisiin. Tukikohta IV on laaja kokonaisuus, jonka hoitaminen kokonaisuutena vaatii suuria resursseja. Asemat 6 ja 7 muodostavat kumpikin pienehkön kokonaisuuden, jotka ovat selkeästi rajautuvia. Hoidetut asemat sijoittuvat Kivikon viheralueen pohjoisosaan lähelle Lahdenväylän ja Porvoonväylän risteystä. Alueella vaihtelevat kuusi- ja sekametsät sekä kalliot. Pohjoisosassa maisema avautuu suurille maantieväylille ja länteen Malmin lentokentälle. Aseman 6 rakentaminen on aikanaan jäänyt kesken. Tällä hetkellä alueella on kallioon louhittua juoksuhautaa, luola ja kuoppia suojahuoneita sekä tulipesäkkeitä varten. Aseman eteläpuolitse kulkee mukulakivetty tykkitie. Asemasta kaakkoon tykkitien varressa on myös betonista valettu jalusta ja hirsillä tuettu kaivo. Asema 7 on alueella on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja hautoja sekä betonista valettuja tulipesäkkeitä ja suojahuoneita. Katetut rakenteet on räjäytetty. Osa asemasta on lisäksi jäänyt teiden alle.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.3.2008

Osa-alueet

1 Asema 6	0.00 ha
2 Asema 7	0.00 ha

Yleissuunnitelma

Laatija:	Päivi Maaranen
Päiväys:	30.12.1997
Hoitotaho:	maanomistaja
Ympäristötuki:	ei myönnetty

Hoitotavoitteet

Tukikohta IV muodostaa hyvän linnoitekokonaisuuden, jota täydentävät yhdystiet, luolat ja tykkipatteri. Tie yhdistää tukikohdan myös läntiseen tutkikohtaan IX. Varustukset ovat paikoin keskeneräisiä, muuta niiden sijoitus antaa hyvän kuvan maarintaman puolustusasemien suunnittelutavasta. Asemat 6 ja 7 ovat osa tukikohdasta; asema 6 on hyvä esimerkki lajistaan ja asema 7 verrattain hyväkuntoinen sekä melko suurikokoinen, hyvin näkyvissä oleva kohde. Hoidon tavoitteena on estää linnoitejäänteiden tuhoutumista kasvillisuuden vaikutuksesta. Lisäksi pyritään estämään humuksen kertymistä ja muinaisjäännös pidetään puhtaana roskista. Kohde pidetään avoimena ja helposti tarkasteltavana, jotta se on turvallisempi alueella liikkuville. Kulkueroosion vaikutuksia seurataan ja tarvittaessa niitä pyritään estämään.

Hoito-ohje

Kasvillisuuden kasvu linnoitelaitteisiin tai niiden välittömään yhteyteen estetään, jotta juuristo ei vahingoita linnoitteen rakenteita. Ylispuusto pidetään harvahkona ja terveenä, samoin pensaskerros. Kasvillisuudessa suositaan mäntyä ja lehtipuita, erityisesti jaloja lehtipuita. Kuusi pyritään poistamaan jo taimikkovaiheessa. Roskat ja humusoituva biojäte kerätään linnoiterakenteista pois säännöllisesti kevät- ja syyssiivouksen yhteydessä. Samalla poistetaan mahdollinen noussut vesakko ja risujäte.

Taustatiedot

Maisemamaakunta:

Suomenlahden rannikkoseutu

Selvitykset

HKR käynyt Arto Kurton kanssa maastokierroksella viheralueella 13.10.1997 (kasvillisuuskartoitus). Lintukartoitukset Helsingin alueella 1996-1997. Tiedot saatavissa ympäristötoimistolta. Alueella on voimassa oleva Helsingin kaupungin viheraluesuunnitelma. Tryggve Gestrin tarkastanut kohteen 2002, tiedot raportissa arkistossa.

Luonnonympäristö

Topografia

Polygeneettinen pienkorkokuva, hoitokohteet sijaitsevat polygeneettisillä muodostumilla. Niukkaravinteisuus kallioalueilla, kuiva ja vähäinen mineraalimaa kasvualustana. Kallioiden reuna-alueilla kuusettumista ja soistuneita notkelmakohtia.

Kasvisto

Viheralueella vaihtelevat metsätyypit: notkelmissa MT, missä valtapuuna kuusi; kuivemmilla alueilla MT, missä valtapuuna kuusi tai lehtipuut. Kallioalueilla vallitsevana kalliokasvillisuus, mutta paikoin myös VT-tyypin metsää, missä valtapuuna mänty. Hoitokohteiden kasvillisuuson pääasissa kalliokasvillisuus, missä valtapuuna mänty. Kallioiden reunaosissa on kuusettumista ja kalliojuonteissa MT-tyypin metsää, missä valtapuuna kuusi. Kasvillisuudeltaan arvokkaita soistuneita notkelmia kallioiden välissä erityisesti viheralueen eteläosissa.

Eläimisto

Paikallinen vaihtelevuus kasvillisuuden mukaan: lehtisekametsäosissa ja avoimilla alueilla runsas lajisto, kuusikoissa oma niukka lajistonsa. Lintulajien määrä vaihtelee 35-60 lajia alueesta riippuen. Lajistoon kuuluvat pohjoisosan linnoitteiden kohdalla (noin 35 lajia) mm. rastaat, tiltaltti, viirupöllö, mahdollisesti lehtopöllökin ja metsän tiaislajit. Kalliomännikköalueet ovat kuitenkin pääasiassa melko lintuköyhiä.

Kulumisherkkyys

Maasto- ja crosspyöräajo on kuluttanut kallion pintaa paikoin aseman 7 alueella. Linnoitteen yhdyshautojen betonireunat eivät kestä ajon aiheuttamaa kulutusta, mistä on alkavia merkkejä. Viheralueen pohjoisosan tykkitiet ovat vaurioituneet vuonna 1996 raskaan koneajon vuoksi, mutta korjattu vuonna 1997. Korjaus on tarkastettu syksyllä 1997 tutkija Ulla-Riitta Kaupin kanssa ja todettu, että korjaus ei vastaa alkuperäistä rakennetta. Tykkitien alkuperäinen luonne on tältä osin muuttanut.

Käyttömahdollisuudet

Infotaulu:	Museoviraston pystyttämä
Kyltti:	ei
Viitoitettu:	ei

Maankäyttö

Kivikon viheralueelle on tehty hoitosuunnitelma vuonna 1998 HKR:n toimesta ja asukkaita kuunnellen. Viheralueen reuna-alueet on rakennettu 2000-luvun taitteessa voimakkaasti, alueella on runsaasti uusia rakenteita ja osa linnoitteista on jäänyt asutuksen väliin pirstoutuneille pienemmille puistoalueille. Viheralueelle on rakennettu liikuntapolut ja liikuntapaikkoja.

Varustus

Viheralueelle on vakiintunut ulkoiluverkosto, joka kulkee osin vanhoja tykkiteitä pitkin. Lisäksi alueelle on rakennettu liikuntapolusto. Aseman 6 ja 7 kohdalla kulkee pieni polusto, jota ei ole viitoitettu tai opastettu kovinkaan hyvin. Pienten siltojen ja kukuportaiden tarvetta voi olla paikoin edelleen. Viheralueella kulkee koululaisten vuonna 1997 rakentama luontopolku.

Käyttömahdollisuudet

Alue soveltuu matkailuun, virkistykseen ja opetukseen. Matkailukohteena tarvitsee hyvän opastuksen, mahdollisesti ehkä oppaan suurempien ryhmien mukaan. Opetuksessa sidottavissa historiaan ja biologiaan. Virkistysreittinä vaihteleva ja nähtävää sisältävä. Liikuntaesteisten on vaikea liikkua kallioalueilla, joilla useimmat linnoitteet sijaitsevat. Viheralueella on myös hoitamattomia linnoitteita, joista osa voi olla vaarallisia aluetta tuntemattomalle. Erityisesti tämä koskee äkkijyrkkiä kaivantoja sekä hautoja, jotka kasvillisuus peittää kauttaaltaan.

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Tukikohta IV:1 (Kivikko) 1000011228, puolustusvarustukset    Tukikohta IV:6 (Jakomäki) 1000011233, puolustusvarustukset    Tukikohta IV:7 (Jakomäki) 1000011234, puolustusvarustukset

kopioi linkki tälle sivulle: