Helsinki
kiinteä muinaisjäännös
Tukikohta IV:7 (Jakomäki)	1000011234
Tyyppi:	puolustusvarustukset     taistelukaivannot
Ajoitus:	historiallinen, 1900-luku
Tarkenne:	I maailmansodan varustus
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6680933 I: 393148 YKJ P: 6683738 I: 3393275 ETRS89/WGS84 Lat: 60.25104304° Lon: 25.06949470° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 15.0626' Lon: 25° 4.1697' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 15' 3.7549" Lon: 25° 4' 10.1809"

Kuvaus

Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Lahdenväylä ja Porvoonväylän risteyksen kaakkoispuolella korkealla kalliolla osittain vaikeakulkuisella rinteellä. Kohteessa on tehty kasvuston raivausta. Taisteluasemat ovat kallion pohjoisreunalla. Niistä johtaa kolme yhdyshautaa taustalle, jossa sijaitsevat suuret suojahuoneet. Haudat on louhittu kallioon ja kaivettu maahan. Pohjoisosassa suurin osa haudoista on vahvistettu betonilla, etelä- ja länsiosassa ne ovat olleet osittain hirsivahvistettuja. Taisteluhautaa on n. 100 metriä. Torjuntasuuntina on pohjoinen koillinen ja luode. Hautaan johtavia portaita on kuudet. Betonisia konekivääriasemia on viisi kappaletta ja tähystysasemia on kolme. Betonista rakennettuja suojahuoneita on 21 kappaletta. Niistä neljä suurikokoista sijaitsevat jyrkässä rinteessä kohteen taustalla. Mäen juurella kulkevalta yhdystieltä on noussut kaksi leveää osittain pengerrettyä kulkuväylää em. suojahuoneisiin johtaville yhdyshaudoille. Puolustusaseman luoteisosa on jäänyt Lahdentien ja Porvoon moottoritien alle ja kohteen luoteiskärki sijaitsee moottoritien ramppien välissä olevalla kalliolla. Ramppien välissä on kallioon louhittu ja betonivahvisteinen räjäytetty rakenne, ilmeisesti konekivääriasema tai suojahuone. Siitä lähtee itään noin 10 metrin mittainen taisteluhauta, jossa on konekivääriasema, jonka torjuntasuunta on itä. Aseman kohdalla taisteluhauta kääntyy etelään ja katkeaa tieluiskaan. Puolustusaseman eteläpuolella kulkee yhdystie. Kohteen länsipään edessä on suurikokoinen hiekkakuoppa. Maanoton yhteydessä on maisema huomattavasti muuttunut ja kohteesta on saattanut tuhoutua osia. Puolustusaseman pohjoispuolella sijaitsevia kivilatomuksia on oletettu piikkilankaesteiden suojavalleiksi. Ne ovat kuitenkin linnoitteiden rakentamisessa syntynyttä kivilouhetta, jotka on todennäköisesti ollut tarkoitus kuljettaa pois tai levittää rinteen notkelmiin kuolleiden kulmien poistamiseksi. Piikkilankaeste on sijainnut pohjoisempana (ks. tukikohta IV:este 1). Kivikon ja Jakomäen alueen tukikohta IV:n linnoituslaitteet (kohteet IV:1, 5-14 ja tykkipatteri 70 sekä yhdystieverkosto) muodostavat hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi ja siksi alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä.

Luonti: 25.3.2008 Viimeisin muutos: 17.3.2021

Tutkimukset

Sirkku Laine / Helsingin kaupungin rakennusvirasto inventointi 1995

Huomautuksia: Laine, S. 1996. Ensimmäisen maailmansodan aikuinen maalinnoitus Helsingissä. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:3. Helsinki.

Luonti: 25.3.2008 Viimeisin muutos: 4.4.2008

John Lagerstedt tarkastus 1998

Huomautuksia: Ei raporttia arkistoissa.

Luonti: 25.3.2008

John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa arkistotutkimus 2014

Huomautuksia: John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa: Helsinki. Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys 2014. Museovirasto. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tilaama selvitys yleiskaavoitusta varten.

Luonti: 27.6.2017

Kati Heinämies - K.E. Löfgren inventointi 1979

Huomautuksia: Heinämies, Kati – Löfgren, K. E. : Helsingin maa- ja merilinnoitukset. Tarkistettu inventointi 1979. Laaksonen, L. (toim.) 1980. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä. Suojeluluettelo. Museovirasto. rakennushistorian osasto, julkaisu n:o 9, 2/79. Helsinki.

Luonti: 30.6.2017

Tapani Ahvenisto inventointi 1966

Huomautuksia: Ahveniston kohde nro 23. Tapani Ahvenisto: Helsingin maalinnoituksen inventointikertomus 1966.

Luonti: 30.6.2017

Heini Hämäläinen, Markku Heikkinen tarkastus 2018

Luonti: 16.3.2021

Vesa Laulumaa kartoitus 2020

Luonti: 17.3.2021

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

VirastoVahva asianhallintajärjestelmä  MV/51/05.04.01.00/2022 HELSINKI, Lahdenväylän ja Ilmasillan eritasoliittymien alueella sijaitsevien ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitteiden mittausdokumentti 2020. Tutkimusraportti   Arkeologiset hankkeet  Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus, Inventointi 1995 Sirkku Laine    Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke, Inventointi 2014 John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa    Lahdenväylän ja Ilmasillan eritasoliittymien alue, I ms:n linnoitteet, Mittausdokumentointi 2020 Vesa Laulumaa   Hoidetut muinaisjäännökset  Kivikko tukikohta IV: asemat 6-7   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Helsingin maa- ja merilinnoitukset. Tarkistettu inventointi 1979.; Inventointi; 1979    Helsingin maalinnoitusten inventointikertomus, inventointi suoritettu kesällä 1966.; Inventointi; 1966    Helsinki. Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys 2014; Inventointi; 2014

kopioi linkki tälle sivulle: