HOIDETUT
KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

Suomussalmi
Kalmosärkkä	999000242
Hoitoalue:	Kainuu
Hoitotaho:	muu
Ajoitus:	moniperiodinen
Tyyppi:	muinaisjäännösryhmät
Koordinaatit:	ETRS-TM35FIN P: 7234018 I: 614402
Pinta-ala:	7.15 ha
Peruskartta:	451305
Luonti: 3.12.2009, Viimeisin muutos: 6.11.2013
takaisin

Yleiskuvaus

Kalmosärkkä kuuluu Kainuun merkittävimpiin muinaisjäännöksiin. Kalmosärkän alueelta tunnetaan monia eriaikaisia ja -tyyppisiä muinaisjäännöksiä. Se onkin pitkänomaisella maaperämuodostumalla, nk. särkällä, sijaitseva moniperiodinen kohde, missä on pyyntikuoppia, kivikautinen asuinpaikka, historiallisen ajan ruumishautoja ja toisen maailmansodan linnoitteita. Esihistoriallisen asutuksen merkkejä on koko särkän alueelta, etenkin sen kummassakin päässä, missä on suoritettu myös arkeologisia kaivauksia. Pitkin särkkää on havaittavissa yhteensä 40-50 erilaista kuoppaa tai kuopannetta, joista yli 20 lienee esihistoriallisia. Lisäksi särkän alueella on talvisodan aikaisia kaivantoja. Nykyisin Kalmosärkkä on useista kohdin pahoin kulunut, etenkin pohjoiskärjestä, eteläkärjestä sekä itäreunasta. Osittain kuluminen liittyy Kylmäjärven säännöstelyyn ja siitä johtuvaan vedenpinnan vaihteluun. Talvella 1989 kuluneita reunoja kivettiinkin vesiensäännöstelyn kuluttavan vaikutuksen vähentämiseksi. Vesiensäännöstelyn aiheuttaman kulumisen lisäksi ongelmana on tuulieroosio, minkä vuoksi erityisesti rantatörmien laet ovat alkaneet paikoin voimakkaasti kulua.

Luonti: 3.12.2009 Viimeisin muutos: 6.11.2013

Osa-alueet

1 Koko alue

7.15 ha

Yleissuunnitelma

Laatija:	Päivi Maaranen
Päiväys:	6.11.2013
Hoitotaho:	muu
Ympäristötuki:	ei myönnetty

Hoitotavoitteet

Kalmosärkän hoidon päätavoitteena on kohteen vähittäisen tuhoutumisen hidastaminen ja ehkäisy. Maisemanhoidon osalta Kalmosärkällä ei ole välitöntä tarvetta kasvillisuuden käsittelyyn paitsi Haarasärkän osuutta, jos kohde halutaan raivata kuolleesta tuulen ristikkäin ja maakamaran päälle kaatamasta puustosta. Haarasärkkä on kuitenkin luontokokonaisuutena varsin vaikuttava, joten se on perusteltua säilyttää sellaisenaan. Kasvillisuudella on Kalmosärkällä erittäin suuri merkitys maaperää sitovana ja eroosiota estävänä tekijänä, joten sen käsittelyä poistamalla on oikeastaan vältettävä kaikin keinoin. Eroosiotörmillä ja niiden läheisyydessä on sen lisäksi keksittävä keinoja kasvittumisen parantumiseen erityisesti eroosiotörmien läheisyydessä. Muinaisjäännöksen yksittäisten rakenteiden kunnostamiseen ei ole tarvetta. Sen sijaan Kalmosärkkä tuhoutuu erityisesti etelä- ja pohjoiskärjen kohdalla jatkuvasti ja tuhoutumisen pysäyttäminen edellyttää osin myös teknisiä suojaratkaisuja. Näiden avulla saadaan voimakkain eroosio joko pysäytettyä tai ainakin sen edistymistä merkittävästi hidastettua. Tältä osin tarvitaan erillistä, kohdennettua hoidon ja korjaamisen suunnittelua. Varustamisen osalta tavoitteena on kävijöiden aiheuttaman eroosion estäminen tai vähentäminen polkuverkostoa parantamalla ja nuotiopaikkojen siirtoa harkitsemalla. Näin ehkäistään sitä, että kulkijat kuluttavat lisää maaperää sekä kasvillisuutta ja aiheuttavat eroosion käynnistymisen.

Hoito-ohje

Kalmosärkällä hoidon menetelmistä korostuvat eroosiota ehkäisevät ja kasvittumista parantavat menetelmät sekä eroosion korjaamiseen liittyvät menetelmät. Maastonsiivouksen avulla alue pidetään siistinä ja roskattomana. Kasvillisuuden käsittelyn osalta eroosiotörmien yhteydessä on perusteltua harkita valtapuuston yksittäisiä poistoja: tuulenkaatojen yhteydessä tuuli saa nopeasti vauhtiin eroosion, mikä nopeuttaa törmän murtumista merkittävästi. Eroosiotörmillä ja niiden läheisyydessä hyödynnetään lisäksi kasvittumista parantavia menetelmiä, joita ovat mm. harkitut puun, pensaston ja kenttäkerroksen istutukset. Eroosiovauroiden korjaamisen osalta teknisiä ratkaisumahdollisuuksia ovat mm. seuraavat: - rikkoutuneiden törmien tukikiveyksien uudelleenladonta ja tarvittaessa kiinnitys, geotekstiilipeitteet tarpeen mukaan kiveyksen alle maaperää sitomaan - täydennyshiekkakerroksien asettaminen erodoituneisiin kohtiin (karkea, tuulen mukaan lähtemätön lajittunut hiekka/sora) - törmän reunan kasvittaminen siirrettävin kasvillisuuspeittein avoimien hiekkaeroosiopintojen peittämiseksi ja tuulieroosion ehkäisemiseksi. Kasvittamispeitteet vaarnataan ja verkotetaan, jotta tuuli ei poista siirrännäisiä ja yleisö välttää alueella kulkua. Polusto hoidetaan kattamalla vakiintunut polusto hakekerroksella, hake-hiekka -seoksella tai käpymurskalla.Kalmosärkän pohjoisimmassa päässä oleva nuotiopaikka poistetaan ja muiden nuotipaikkojen ympäristössä ehkäistään tarvittaessa eroosiota katekerroksiin.

Taustatiedot

Maisemamaakunta:	Kainuun vaaraseutu
Natura-alue:	Juntusrannan Kokkosuo, FI 1200 762

Selvitykset

- Valtakunnallisesti arvokas tuulikerrostuma (TUU-12-008) ja Valtakunnallisesti arvokas tuulikerrostuma (TUU-12-006). Julkaisussa Suomen ympäristö 32/2011: Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Toim: Mäkinen Kalevi et al. - Juntusrannan Kokkosuon Natura 2000-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja C. - Arvokas harju (Kalmosärkkä). Kainuun maakuntakuntayhtymä 2009: Kainuun maakuntakaava 2020. (Myös selvitys. Karinkanta 1999: Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat harjut Kainuussa). - Matti Tikkanen, Helsingin yliopisto 2007: dyyni. Sähköposti Museoviraston arkistossa (P. Maaranen, hoidon ja käytön tarkastus 2007).

Luonnonympäristö

Topografia

Kohde sijaitsee glasifluviaalisessa korkokuvassa eolisella muodostumalla. Se on noin 1,2 km:n pituinen lounais-koillissuuntainen harjanne, joka pohjoispäästään jakaantuu kahtia. Maaperä on kauttaaltaan hienoa hiekkaa. Alue on geologiselta taustaaltaan dyyni, joka on syntynyt heti jääkauden jälkeen. Karttaikkunan kallioperäkartan perusteella kallioperä on ilmeisesti gneissityyppistä kivilajistoa. Kohde on topografialtaan hyvin loivasti kumpuilevaa. Särkän ja Kaarron- eli Kaatoinjoen välillä on matala ruohikkoinen niemeke, joka kuitenkin tulva-aikaan peittyy veden alle samoin kuin itärannan alava niittymaa, luhta. Tällöin näyttää Kokkojärven ja Kaarronlammen välillä olevan leveähkö salmi. Myös Kalmosärkän länsipuolella oleva Kokkosuo jää tulvaveden alle.

Kasvisto

Kasvisto on karun kankaan (CT) ja kuivan kankaan (VT) metsäkasvillisuutta, missä mänty on valtapuuna, pensaskerroksessa on nuorta mäntyä sekä koivua ja kenttäkerroksessa jäkäliä, sammalta ja paikoin varpuja.

Eläimisto

Kalmosärkän länsipuolella oleva Kokkosuo on tärkeä valtakunnallisesti uhanalaisten lintulajien pesimäalueena. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueen linnustoon kuuluvat mm. rantakurvi, liro ja suokukko. Kokkosuolla on huomattava merkitys valtakunnallisesti uhanalaisten lintulajien pesimäalueena. Alueella on havaittu Kainuussa harvinaisia vierailijoita, mm. mustahaikara, harmaahaikara ja merikotka.

Kulumisherkkyys

Kalmosärkkä on herkkä tuulen, veden ja kävijöiden aiheuttamalle eroosiolle. Eoliset muodostumat ovat eroosioherkimpiä geomorfologisista muodostumista, koska ne ovat hienointa lajittunutta ainesta. Pienikin tuuli riittää pitämään eroosion käynnissä, kun se on kerran alkanut. Hiekkajyväset tukahduttavat kasvillisuuden, jonka kuihtuminen paljastaa lisää hienoa hiekkaa tuulen kuljetettavaksi. Kalmosärkällä on havaittavissa useita eroosion kannalta ongelmallisia kohtia: - vapaan veden puolella Kalmosärkän törmä on erodoitunut veden vaikutuksesta monesta kohtaa, mitä on pyritty estämään kiveyksin. Kiveykset ovat paikoin murtuneet yläosistaan. Aktiivisissa eroosiokohdissa on nähtävissä törmän jatkuvaa murtumista, kasvillisuuden katoamista sekä kasvavien puiden kaatumista. - useissa kohdissa on havaittavissa selvää tuulieroosiota tai merkkejä sen alkamisesta. Ilmeisesti nyt aktiivisissa törmäeroosiokohdissa eroosio onkin alun perin käynnistynyt tuulieroosiosta. - törmää noudattelevan polun kulkeminen on aiheuttanut kasvillisuuden tuhoutumisen ja hienon hiekkapinnan paljastumisen, mistä tuuli on alkanut pöllyttää hienoa hiekkaa polun sekä törmän päällystän kasvillisuudelle - sade-eroosio ja hetkittäiset erittäin korkeat aallokot ovat jatkaneet tuulieroosion ja sitä edeltävän kulkueroosion aiheuttamaa vaurioitumista.

Käyttömahdollisuudet

Infotaulu:	Museoviraston pystyttämä
Kyltti:	ei
Viitoitettu:	ei

Maankäyttö

Ei välitöntä maankäyttöpainetta. Kohteessa virkistys- ja retkeilykäyttö. Alue osa Natura 2000-verkostoa.

Varustus

Kohteelle johtaa pitkospuilla varustettu polku. Alueella on nuotiopaikkoja sekä opasrakenteita. Museovirasto on pystyttänyt vuonna 1991 Kalmosärkälle kolme opastaulua. Sähkö tuotettava aggregaatilla.

Käyttömahdollisuudet

Soveltuu kohtuulliseen virkistys- ja retkeilykäyttöön. Ei sovi nykyisellä kävijäinfrastruktuurilla laajamittaiseen nähtävyys- tai retkeilykäyttöön. Soveltuu opetus- ja ekskursiokohteeksi. Kohde ei sovellu liikuntaesteisille, koska se on erittäin vaikeasti saavutettavissa. Turvallisuusriskit: veden äärellä olevien rantatörmien päällä tai välittömässä läheisyydessä kävelyä ei suositella törmien sortumisvaaran vuoksi.

Kulkuohjeet

Kalmosärkkään kuljetaan Suomussalmelta Kuusamoon vievää valtatietä pohjoiseen, mistä käännytään Juntusrantaan itään vievälle tielle. Juntusrantaan vievältä tieltä käännytään Heinäkiven kohdalta etelään ja ajetaan Rieska-ahon ohi Nuolentietä etelään. Pitkospuut Kalmosärkkään lähtevät Nuolentien varresta tien itäpuolelta. Lähin osoite on parkkipaikan pohjoispuolella Nuolentie 45.

Liitetiedostot

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
	Hoitosuunnitelman 2013 karttaliite

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Kalmosärkkä 777010025, asuinpaikat, hautapaikat, puolustusvarustukset

kopioi linkki tälle sivulle: