 |
| Suomussalmi |
|
| kiinteä muinaisjäännös | |
Kalmosärkkä |
777010025 |
| Tyyppi: | asuinpaikat |
| Tyyppi: | hautapaikat punamultahaudat |
| Tyyppi: | puolustusvarustukset taistelukaivannot |
| Ajoitus: | kivikautinen, mesoliittinen |
| Ajoitus: | varhaismetallikautinen |
| Ajoitus: | rautakautinen |
| Ajoitus: | historiallinen |
| Ajoitus: | kivikautinen, neoliittinen |
| Ajoitus: | moderni, toinen maailmansota 1939–1945 |
| Z/m.mpy alin: 199.00 | |
 takaisin |
|
 Koordinaatit |
|
ETRS-TM35FIN P: 7234018 I: 614403 YKJ P: 7237045 I: 3614621 ETRS89/WGS84 Lat: 65.20947812° Lon: 29.44566646° ETRS89/WGS84 Lat: 65° 12.5687' Lon: 29° 26.7400' ETRS89/WGS84 Lat: 65° 12' 34.1212" Lon: 29° 26' 44.3993" |
| Kuvaus |
| Kalmosärkän koillisosa sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 0,9 km lounaaseen, Juntusjärven, Kokkojärven ja Kaarronlammen yhtymäkohdan länsirannalla. Kalmosärkkä on noin 1,2 km:n pituinen lounais-koillissuuntainen hiekkaharjanne, joka pohjoispäästään jakaantuu kahtia. Luoteeseen kääntyvää särkän osaa nimitetään Haarasärkäksi. Särkän ja Kaarron- eli Kaatoinjoen välillä on matala ruohikkoinen niemeke, joka kuitenkin tulva-aikaan peittyy veden alle samoin kuin itärannan alava niittymaa, luhta. Tällöin näyttää Kokkojärven ja Kaarronlammenlammen välillä olevan leveähkö salmi. Myös Kalmosärkän länsipuolella oleva Kokkosuo jää tulvaveden alle. Särkän harjalla kasvaa etupäässä mäntyä. Maaperä on kauttaaltaan hienoa hiekkaa.
Esihistoriallisen asutuksen merkkejä on koko särkän alueelta, etenkin kummassakin päässä, (Kalmosärkkä N ja S). Särkän alueella on suoritettu kaivauksia 1958-1959 ja 1992-1993. Pitkin särkkää on havaittavissa yhteensä 40-50 erilaista kuoppaa tai kuopannetta. Esihistoriallisiksi tulkittavissa olevia kuoppia ja painaumia lienee yli 20 kpl. Ne ovat 3-4 m halkaisijaltaan olevia ja noin 0,5 m syviä kuoppia. Lisäksi särkän alueella on talvisodan aikaisia kaivantoja. Kalmosärkkä kuuluu Kainuun merkittävimpiin muinaisjäännöksiin. Nykyisin se on useista kohdin pahoin kulunut, etenkin pohjoiskärjestä (kulunut lähes poikki), eteläkärjestä sekä itäreunasta, joihin Kylmäjärven säännöstelty vedenpinta vaikuttaa voimakkaimmin. Talvella 1989 kuluneita reunoja on kivetty vesiensäännöstelyn kuluttavan vaikutuksen vähentämiseksi. Toimenpide on hidastanut kulumista, mutta ei ole pystynyt sitä pysäyttämään. Museovirasto on pystyttänyt vuonna 1991 Kalmosärkälle kolme opastaulua. Alue on ollut vuodesta 1985 Museoviraston ja vuoden 2014 alusta Metsähallituksen hallinnassa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| Luonti: 9.7.1997 Viimeisin muutos: 31.12.2013 |
| Tutkimukset |
| Esa Juntunen irtolöytö 1982 |
| Löydöt: KM 21732:1-10 |
| Huomautuksia: Nro 1: Saviastian reunapala, asbestikeramiikkaa, sisäänpäin taivutetusta reunasta, pyöreäsyrjäinen, koristelematon. Nro 2: Saviastian reunapala, asbestisekoitteinen, reuna ulospäin taivutettu, pienikokoinen. Nro 3: Saviastian reunapala, suorareunainen, koristelematon, ohut. Nro 4: Piikaavin, koko: 26 x 25 x 7 mm. Nro 5: Piikaavin, koko: 35 x 22 x 5 mm. Nro 6: Saviastianpaloja (42 kpl), asbesti- ja talkkisekoitteisia, eri astioista. Osa paloista naarmukoristeisia. Nro 7: Saviastianpaloja (7 kpl), hiekkasekoitteisia, koristeltu leimapainantein, eri astioista. Nro 8: Pii-iskoksia (16 kpl) Nro 9: Kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia (5 kpl) Nro 10: Palaneen luun fragmentteja (2 kpl) |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.4.1999 |
| Esa Juntunen irtolöytö 1983 |
| Löydöt: KM 22064:1-4 |
| Huomautuksia: Nro 1: Kiviesineen sirpale, harmaata kiveä, hyvää hiontaa. Kourutaltasta? Nro 2: Piitä (2 kpl), toinen kellanruskea, toinen tummanharmaa ja vaaleaa kuorta. Nro 3: Järvimalmia ? tummanpunaista väriltään. Nro 4: Kranaatinsirpale |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 13.4.1999 |
| Matti Huurre kaivaus 1959 |
| Löydöt: KM 14829:1-500 |
| Huomautuksia: Kaivauksen pinta-ala yhteensä vuonna 1959: 304 m2 |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.7.1997 |
| M. Manner ja H. Korhonen irtolöytö 1952 |
| Löydöt: KM 13174:1-3 |
| Huomautuksia: Nro 1: Hiotun kiviesineen sirpale, väri vihertävän siniharmaa. Koko: 65 x 19 x 11 mm. Löytänyt 10.10.1952 opettaja Martti Manner kansakoululuokkansa kanssa Suomussalmen pitäjän Aate Tauriaisen palstaan kuuluvalta Kalmasärkältä noin 0,5 km Juntusrannan kylästä etelään Kaaronjoen suusta. Löytö tehtiin historian luokkaretkellä. Maahan kaivettiin kuoppa lappalaisten pyyntikuoppien havainnollistamiseksi. Noin 70 cm syvyydestä tuli vastaan noin 50 x 150 cm suuruinen palanut (lasittuneita?) kivikerros. Sen vieressä oli e.m. hiottu kiven siru. Kaivaus lopetettiin heti. Nro 2: Lattea, osittain viistoreunainen kivi, toisessa päässä selvää reunaiskentää. Väri vihertävän harmaa. Koko: 119 x 86 x 20 mm. Nro 3: Lattea, hiottu liuskeenpala, vaalean siniharmaata, kuoppaiseksi rapautunutta kiille(?)l iusketta, ruosteen jälkiä. Koko: 49 x 21 x 4 mm. Nrot 2-3 löydetiin kun rantatöyrääseen alettiin kaivaa keittokuoppaa, tällöin löytyi vierekkäin kaksi tulisijaa noin 1 m :n päässä toisistaan; löydökset olivat liesien välissä. Liesistä toinen on kekomainen kasa 20-30 cm korkea ja toisessa kivet olivat pienempiä ja ympyrässä. Molemmissa oli hiiltä ja karstaa ja kivistä osa lasittuneita (?), jälkimmäinen oli hieman ylempänä. Liedet jätettiin koskematta paikalleen. Jälkimmäisen löydön syvyys oli noin 30-40 cm. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.10.2000 |
| Esa ja Heikki Juntunen, Martti Manner ja Matti Huurre irtolöytö 1981 |
| Löydöt: KM 21016:1-14 |
| Huomautuksia: Nro 1: Saviastian pala, kampakeramiikkaa, veden kuluttama. Nro 2: Saviastian pala, asbestisekoite, koristeeena kampaleimaa. Nro 3: Saviastian paloja (7 kpl), eri astioista. Asbestisekoite. Nro 4: Palaneen saven pala. Nro 5: Piikaavin, vaaleanruskeaa piitä, koko: 38 x 32 x 8 mm. Nro 6: Pii-iskoksia (3 kpl) Nro 7: Hioimen pala harmaata liusketta. Koko: 46 x 23 x 5 mm. Nro 8: Hioimen pala harmaata liusketta. Koko: 40 x 26 x 6 mm. Nro 9: Palanutta luuta Nro 10: Järvimalmin pala Nro 11: Kuonapala Nro 12: Kvartsikaavin, koko: 34 x 27 x 14 mm. Nro 13: Pala mustaa kvartsia (?) Nro 14: Hioin, vaaleaa liuskeista kiveä. Rapautunut. Koko: 150 x 66 x 12 mm. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.4.1999 |
| Matti Huurre tarkastus 1980 |
| Löydöt: KM 20799 |
| Huomautuksia: Palanutta luuta |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.4.1999 |
| Matti Huurre tarkastus 1980 |
| Löydöt: KM 20793:1-6 |
| Huomautuksia: Nro 1: Saviastian pala, vaalea savi, karkeaa kivisekoitetta. Koristeena ohutta kampaleimaa ja kuoppia. Nro 2: Saviastian pala, asbestirouhesekoitus. Nro 3: Saviastian pala, naarmupintainen. Nro 4: Pii-iskos, punainen Nro 5: Tasataltta, tilapäinen, sädekiviliusketta. Koko: 42 x 24 x 5 mm. Nro 6: Sädekiviliuskeiskos Löydöt ovat Matti Huurteen, Martti Mannerin ja Heikki Juntusen keräämiä. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.4.1999 |
| M. ja E. Juntunen, K. Hokkanen irtolöytö 1978 |
| Löydöt: KM 20413:1-49 |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.4.1999 |
| Matti Huurre tarkastus 1976 |
| Löydöt: KM 19881:1-16 |
| Huomautuksia: Nro 1: Kivi, pehmeää vihreänruskeaa kiveä, vuoleskeltu ja hiottu. Nro 2: Tasataltta, niukka hionta, veden kuluttama. Tiivistä, harmaata liusketta. Koko: 84 x 39 x 22 mm. Nro 3: Kivi-iskoksia (5 kpl) Nro 4. Riipuskorun kappale, vuolukiveä (?) Ohut hiottu levy, vaaleanvihertävä. Reiän kohdalta murtunut. Reunassa pieniä pykäliä. Koko: 18 x 18 x 2 mm. Nro 5: Pii-iskos, punaista piitä. Nro 6: Saviastian muruja (14 kpl), asbestikeramiikkaa. Nro 7: Palanutta luuta (5 kpl). Nro 8: Rautapuukon (?) jäännös. Koko: 95 x 24 x 6 mm. Nro 9: Järvimalmia (2 kpl) Nro 10: Lasimassahelmi, vaalea, iso reikä. Koko: 16 x 11 mm. Nro 11: Tasataltan jäännös, sädekiviliusketta. Koko: 65 x 30 x 9 mm. Nro 12: Pienen tasataltan jäännös, sädekiviliusketta. Koko: 48 x 13 x 5 mm. Nro 13: Kourutaltan teräsirpale, sädekiviliusketta. Koko: 21 x 16 x 6 mm. Nro 14: Kivi-iskos ja kiven pala Nro 15: Saviastian pala Nro 16: Kvartsiittikaavin, koko: 82 x 65 x 28 mm. Nrot 1-9 on löydetty särkä pohjoispäästä vesijätöltä sortuneen törmän juurelta, nrot 10-16 löydetty särkän eteläpäästä vuosien 1958 ja 1959 kaivausalueen kohdalta. Helmen nro 10 on löytänyt Esa ja Risto Juntunen. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.4.1999 |
| Lasse Juntunen irtolöytö 1976 |
| Löydöt: KM 19844 |
| Huomautuksia: Tasataltta, mustaa sädekiviliusketta. Hionta suhteellisen hyvä. Koko: 100 x 30 x 12 mm. Löydetty Kalmosärkän itälaidan keskivaiheilta vesijätöltä keväällä 1975. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.4.1999 |
| Päivi Kontio irtolöytö 1987 |
| Löydöt: KM 23833:1-7 |
| Huomautuksia: Nro 1: Esineen (kirveen tai taltan) katkelma, liusketta. Koko: 60 x 32 x 7 mm. Hiottua pintaa jäljellä hyvin vähän terässä, muuten kauttaaltaan lohjennut. Löydetty särkän pohjoispään rantahietikolta matalan veden aikaan vesijätöltä. Nro 2: Iskos, piitä (?) Nro 3: Saviastian kylkipala, koko: 42 x 36 x 6 mm. Koristelusta jäljellä neljä vaakasuoraa kampaleimapainannerivistöä. Sekoite hieno ja tiivis. Nro 4: Saviastian kylkipaloja (4 kpl), koristelemattomia. Yksi pala 6 mm paksu, muista on toinen kylki rapautunut pois. Talkkisekoitteinen, tiivis massa. Nro 5: Saviastian pala, koko: 33 x 23 x 11 mm. Ulko- ja sisäpinta hävinnyt täysin. Kivimurskasekoite (maasälpää). Nro 6: Saviastian paloja (2 kpl). Ulko- ja sisäpinta rapautunut pois. Tiivis, hieno sekoite. Nro 7: Palanutta luuta, 12 g Löytäjinä myös Matti Huurre, Oili Räihälä, Taisto Karjalainen ja Mika Lavento. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 13.4.1999 |
| Matti Huurre kaivaus 1959 |
| Löydöt: KM 14830:1-1717 |
| Huomautuksia: Kaivauksen pinta-ala yhteensä vuonna 1959: 304 m2 |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.7.1997 |
| Juha Lauren koekaivaus 1993 |
| Löydöt: KM 28315:1-122 |
| Huomautuksia: Koekuoppia 42 kpl, joiden koko vaihteli 1 x1 -2 m |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.7.1997 |
| Matti Huurre kaivaus 1958 |
| Löydöt: KM 14504:1-536 |
| Huomautuksia: Kaivauksen pinta-ala: 264 m2 |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.7.1997 |
| Matti Huurre inventointi 1957 |
| Löydöt: KM 14244:1-12 |
| Huomautuksia: Nro 1: Saviastian palasia (7 kpl), parissa näkyy kampaleimaa. Nro 2: Palaneen luun siruja (16 kpl) Nro 3: Kappale ruostetta. Nro 4: Asbestisiru Nro 5: Kappale valkeaa kiveä, hiottu. Nro 6: Kvartysiesine, koko: 31 x 22 x 6 mm. Nro 7: Kvartsiesine, koko: 55 x 31 x 10 mm. Nro 8: Kvartsiesine, koko: 17 x 10 x 9 mm. Nro 9: Kvartsiesine, koko: 18 x 13 x 9 mm. Nro 10: Kvartsiesine, koko: 22 x 12 x 8 mm. Nro 11: Kvartsi-iskoksia (27 kpl) Nro 12: Kappale kvartsiittia. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.4.1999 |
| Päivi Kontio irtolöytö 1990 |
| Löydöt: KM 25422:1-15 |
| Huomautuksia: Nro 1: Saviastian reunapala, pala on väriltään vaaleanharmaa, reunassa jäänteitä noesta, massassa on sekoitteena kivimurskaa. Palassa on koristeena kynsipainannetta ja yksi astian ulkopinnasta painettu kuoppa. Nro 2: Saviastian reunapala. Pala on kulunut huuhtoutuessaan rantavedessä. Palassa on runsaasti kiilleliusketta sekoitteena, muuten massa on vaaleanruskea. Palan ulkopinnassa erottuu vaimeasti vedetty viivakuvio. Nro 3: Saviastianpaloja, koristeltuja (10 kpl). Paloissa on leima-, kuoppa- ja viivakoristelua. Yhdessä paloista on asbestisekoitetta, muutamissa on kivimurskaa. Nro 4: Saviastianpala, koristeltu, palassa on hento viivakoristelu ulkopinnalla. Väriltään pala on ruskea ja sekitteena on kiilleliusketta. Nro 5: Saviastianpala, palassa on säilynyt sisä- ja ulkopinta. Väriltään pala on ruskea ja musta. Sekoitteena on kvartsirouhetta. Nro 6: Saviastianpaloja (24 kpl), vaaleanruskeita, sekoitteeena kivimurskaa. Nro 7: Saviastianpaloja (9 kpl), kuluneet vedessä, sekoitteena kiillettä. Nro 8: Saviastianpaloja ( 4 kpl), vedessä huuhtoutuneita, sekoitteeena runsaasti kiilleliusketta. Nro 9: Kvartsikaavin Nro 10: Kvartsikaavin Nro 11: Kvartsikaavin Nro 12: Kvartsi-iskos Nro 13: Pii-iskoksia (13 kpl), väriltään punaisia, keltaisia, mustia ja valkeita Nro 14: Kiillettä (2 kpl) Nro 15: Palanutta luuta (34 kpl) |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.4.1999 |
| Matti Huurre irtolöytö 1987 |
| Löydöt: KM 23600 |
| Huomautuksia: Pronssiriipus, osaksi särkynyt. Ns. ristikkoriipus, jonka pyöreä kehä on kolmiosainen ja keskellä olevan vinoristikon muodostaa kuusi pronssilankaa. Noin 1/4 kehästä puuttuu. Kehän halkaisija on noin 24 mm. Esine on löytynyt särkän pohjoispäästä matalasta rantavedestä vuoden 1959 kaivausalueen kohdalta. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 13.4.1999 |
| Lippo Vester irtolöytö 1983 |
| Löydöt: KM 21872 |
| Huomautuksia: Pääkallo, hajonnut useampaan osaan. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.4.1999 |
| Päivi Kontio kartoitus 1991 |
| Löydöt: KM 26393:1-6 |
| Huomautuksia: Nro 1: Saviastianpaloja (3 kpl), talkkisekoite, pinnassa heikkoa kuviota (muistuttaa vedettyä viivaa). Nro 2: Saviastianpaloja (4 kpl), helposti murenevia, huokoisia paloja, joissa ei näy sekoitetta. Nro 3: Kaavin, kvartsia, koko: 20 x 19 x 9 mm. Nro 4: Kaavin, kvartsia, koko: 22 x 20 x 16 mm. Nro 5: Kaavin, kvartsia, koko: 19 x 19 x 8 mm. Nro 6: Kaavin, kvartsia, koko: 21 x 21 x 10 mm. Kartoitus 500 x 5-20 m alalla, kolme 1 m² koekuoppaa. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.4.1999 |
| Päivi Kontio kaivaus 1992 |
| Löydöt: KM 27167:1-562 |
| Huomautuksia: Kaivaus: tutkitun alueen laajuus 55 m². Kartoitus loppuun. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.7.2007 |
| Matti Huurre tarkastus 1974 |
| Löydöt: KM 19541:1-11 |
| Huomautuksia: Nro 1: Saviastian pohjapala. Selvä tasainen pohjaosa, piirtokoristeinen. Kiille- ja vuolukivisekoite. Halkaisija 43 mm. Nro 2: Saviastianpala, piirtokoristetta. Samaa astiaa kuin edellinen. Nro 3: Saviastian pala, liimattu neljästä palasta. Läheltä pohjataitetta. Ulkopinnassa näkyy pohjaa kiertävää juovakoristetta. Sisäpinnassa näkyy valmistustekniikkaa. Samaa astiaa kuin ed. Nro 4: Saviastian pala, liimattu viidestä palasta, reunassa kaksi porattua reikää sekä jäännös kolmannesta. Lisäksi vielä pieni pala, jossa jäännös reiästä. Samaa astiaa kuin ed. Nro 5: Saviastian paloja ( 7kpl), joista kaksi liimattu kahdesta palasta. Samaa astiaa kuin ed. Nro 6: Saviastian paloja (5 kpl), joista suurin liimattu kolmesta palasta. Asbestikeramiikkaa. Nro 7: Poikkikirveen jäännös, harmaata liusketta. Kapea, katkennut, pinta rapautunut suurimmaksi osaksi. Hiottua pintaa jäljellä vain hiukan terässä. Koko: 120 x 37 x 35 mm. Nro 8: Pii-iskos, tummanpunaista piitä. Nro 9: Kvartsikaavin, koko: 20 x 20 x 8 mm. Nro 10: Kvartsi-iskos Nro 11: Raudan tai malmin pala. Löydetty Kalmosärkän pohjoispäästä sortuneen särkän juurelta vesijätöltä. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.4.1999 |
| Taisto Kela irtolöytö 1989 |
| Löydöt: KM 25072:1-2 |
| Huomautuksia: Nro 1: Kirveen katkelma, lähes mustaa, vihertävää liusketta. Koko: 89 x 47 x 19 mm. Alkuperäistä pintaa on jäljellä vain terän yläpuolella yhdellä sivulla. Kirves on ollut ilmeisesti kauttaaltaan hyvin sileäksi hoittu. Esineen katkelma on löytynyt vuonna 1960. Nro 2: Saviastian pala, koko: 29 x 28 x 8 mm, massa tasarakeinen, sekoitteena hieman hienoksi murskattua hiekkaa sekä mahdollisesti jotain orgaanista ainetta (munankuorta?). Poltto epätasainen. Sisäpinta mustunut. Ulkopinta rapautunut, mutta jäljellä paikoitellen kiiltävää silausta ja kampaleimakuvioita, joka erottuu heikosti. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.4.1999 |
| Heikki Kela irtolöytö 1983 |
| Löydöt: KM 21848:1-3 |
| Huomautuksia: Nro 1: Kivikirveen teelmä, reunaiskemällä muovailtu, ruskeaa liusketta. Koko: 153 x 54 x 22 mm. Nro 2: Saviastianpaloja (2 kpl), koristelemattomia, talkkisekoitteisia. Nro 3: Hiotun kiviesineen katkelma, koko: 56 x 23 x 9 mm |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.4.1999 |
| Matti Huurre tarkastus 1987 |
| Löydöt: KM 23847:1-3 |
| Huomautuksia: Nro 1: Tasataltta, pahoin kulunut ja ilmeisesti uudelleen muokattu osittain, terä lohjennut, siinä kuitenkin toisella lappeella hiontaa jäljellä, molemmilla sivuilla hieman hiontaa jäljellä, kantaan kapeneva, aknnassa ja sivuilla muotoiluiskujen jälkiä. Koko: 69 x 35 x 9 mm. Nro 2: Kvartsiesine, sekoitteista kvartsia, pitkähkö, kolmion muotoinen lähes, poikkileikkaus soikea, kanta selvä ja tasainen, kolme sivua retusoitu, terä tasainen. Koko: 35 x 23 x 10 mm. Nro 3: Kuonan kappale |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 13.4.1999 |
| Oili Forsberg tarkastus 2007 |
| Huomautuksia: Kalevalapuistojen pohjoisosan inventointi. |
| Luonti: 9.4.2009 |
| Ville Laurila tarkastus 2010 |
| Luonti: 26.9.2019 |
| Teemu Mökkönen tarkastus 2019 |
| Huomautuksia: Kohde tarkastettiin VARK-hankkeessa. Ei lisättävää aiempiin havaintoihin. |
| Luonti: 15.10.2019 |
| Päivi Maaranen tarkastus 2007 |
| Huomautuksia: Raportti "Kainuun matkakertomus: etäaluematkakuvaus 11-15.6.2007" Museoviraston arkistossa. |
| Luonti: 5.11.2020 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Juntusranta, Kalmosärkkä, Koekaivaus 1991 P. Kontio