Vuoden 1540 maakirjan mukaan Kockbyssa, Gräsan tytärkylässä, oli viisi taloa. Kylätontti on sijainnut harjun rinteessä alunperin Kokinkyläntien itäpuolella, mutta siirtyi myöhemmin tien länsipuolelle. Kokinkyläntien länsipuolella on ollut Storsin päärakennus, joka purettiin 1960-1970-lukujen vaihteessa. Kokinkyläntien itäpuolella on ollut Lillaksen talo.
Kylätontti sijaitsee Espoon Kokinkylässä, Kehä II:n (Kilonväylä) ja Kokinkyläntien välisessä metsikössä (Stors). Sen pohjoispuolella on Johanneberget, korkea kalliomäki, jonka jyrkänteet rajaavat aluetta pohjoisessa. Eteläpuolella aluetta rajaa Ylismäentie/Mankkaanlaaksontie. Tontin eteläosassa on vanha tielinja, joka on täysin umpeenkasvanut.
Nykyisin paikalla on pieni rakentamaton puistoalue, jossa kasvaa pientä pusikkoa ja jaloja lehtipuita. Kokinkyläntien itäpuolinen alue Parolantien ja Vähälänkujan alueella on rakennettua, mutta Parolantien päästä Vähälänkujan alkuun on pieni rakentamaton alue, jossa on näkyvillä hieman kalliotakin (Lillas). Kehä II liittymineen pirstoo aluetta osittain. Kohteella on silti mahdollisesti jäljellä säilynyttä keskiaikaista asutuskerrostumaa.
Aluetta tutkittiin vuonna 2018. Maan pinnalla erottui kahden rakennuksen kivijalkaa jo ennen kaivinkonekuorintaa. Kaivausalueilta poistettiin pintamaa kaivinkoneella ja kaivua jatkettiin lapio- ja lastakaivauksena. Myöhemmin poistettiin kaivinkoneella vielä moderneiksi todettuja maakerroksia. Alueella dokumentoitiin 9 rakennekokonaisuutta. Näistä ryhmät 1 ja 2 olivat jo maan pinnalle näkyneet rakennukset, ryhmät 3, 4 ja 5 kaivausten yhteydessä esiin tulleet rakennukset, ryhmä 6 tontin pohjoisosassa ollut epäselvä kivirakenne, ryhmä 7 kuoppaan liittynyt kokonaisuus alueen itäosassa, ryhmä 8 rakenteellinen kuoppa alueella 2 ja ryhmä 9 rakennuksen osa alueella 2.
Suurin osa alueesta oli 1900-luvun maankäytön sekoittamaa, alueen itäosassa kaikki varhaisemmat kulttuurikerrokset olivat tuhoutuneet. Havaitut rakenteet (ryhmät 1, 2, 4 ja 7) ajoittuvat suurelta osin tontin viimeisimpiin käyttövaiheisiin 1800- ja 1900-luvuilla. Alueella havaittiin kuitenkin myös 1700-luvulle ajoittuvia kulttuurikerroksia ja rakenteita (ryhmä 3) sekä todennäköisesti 1500-1600 -luvulle ajoittuva rakennus (ryhmä 5). Kaikkia maakerroksia ja rakenteita ei kuitenkaan voitu ajoittaa. |
takaisin
Koordinaatit
MV/106/05.04.01.02/2018 ESPOO, Kokinkylän Storsin historiallisen ajan kylämäen arkeologisia tutkimuksia