Hämeenlinna | |
kiinteä muinaisjäännös | |
Hämeenlinnan vanha asemakaava-alue |
1000007472 |
Tyyppi: | asuinpaikat kaupungit |
Ajoitus: | historiallinen |
takaisin |
Koordinaatit |
ETRS-TM35FIN P: 6766030 I: 362458 YKJ P: 6768870 I: 3362573 ETRS89/WGS84 Lat: 61.00512858° Lon: 24.45611513° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 0.3077' Lon: 24° 27.3669' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 0' 18.4629" Lon: 24° 27' 22.0145" |
Kuvaus |
Hämeenlinnan kaupunki perustettiin Hämeen linnan pohjoispuoliselle niemelle nykyisten Linnan kasarmien paikalle vuonna 1639. Paikalla sijaitsi aiemmin linnan malmi. Kaupungin vanha alue sijaitsee Tampereentien ja Vanajaveden välisellä alueella. Kaupungin kirkko sijaitsi alueen pohjoispäässä. Kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalleen vuosina 1777 - 1784.
Vanhan kaupungin arkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Museovirasto teki vuonna 2003 Hämeenlinnan kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä alueilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Kaupunkialueen laajutta on selvitetty myös koekaivauksin. Vanhan asemakaavan alueella on suoritettu arkeologista valvontaa ja tehty koekaivauksia rakennushankkeiden vuoksi viimeksi vuosina 2009 ja 2010. Kaivetuilta alueilta ei havaittu kovin runsaasti kaupunkiaikaisia jäänteitä, muutama katukiveys ja mahdollinen rakennuksen lattia ja tulisijan jäänne löydettiin, ei kuitenkaan varmuudella mitään vanhimpaan kaupunkiaikaan liittyää. Kasarmialueella oli avattu syyskuussa 2015 alueen päävesijohtoputkisto kahdesta kohdasta laajan vuodon selvittämiseksi. Molempien kaivantojen reunoilla oli joko luontaisia tai alueen käyttövaiheeseen liittyviä maakerroksia ja rakenteita, jotka dokumentointiin. Dokumentoinnin jälkeen kaivantoja ei laajennettu vaan ne täytettiin. Vuonna 2016 alueella tehtiin kaksi kertaa eri kohdilla konekaivun valvontaa, joissa ei havaittu mitään arkeologisesti mielenkiintoista. Vuoden 2024 konekaivuun valvonnassa havaittiin merkkejä 1900-luvun alun kaatopaikasta/tunkiosta sekä eräästä kohdin ehjä lankkukerros. |
Luonti: 26.2.2007 Viimeisin muutos: 13.8.2024 |
Tutkimukset |
Päivi Hakanpää koekaivaus 2005 |
Huomautuksia: Hämeenlinna, Linnan kasarmin koekaivaus ja pilaantuneiden maiden tutkimusten arkeologinen valvonta 2005. |
Luonti: 15.1.2009 |
Tiina Jäkärä koekaivaus 2009 |
Huomautuksia: Hämeenlinna Linnan kasarmit 2009. Maanrakennustyön arkeologinen valvonta. |
Luonti: 13.8.2010 Viimeisin muutos: 24.5.2011 |
Riikka Väisänen koekaivaus 2010 |
Huomautuksia: Hämeenlinnan Linnankasarmin arkeologinen koekaivaus 2010. |
Luonti: 24.5.2011 |
Kari Uotila valvonta 2015 |
Huomautuksia: Hämeenlinnan kasarmialue. Avattujen putkikaivantojen arkeologinen dokumentointi syyskuu 2015. Muuritutkimus ky. |
Luonti: 29.8.2016 Viimeisin muutos: 13.11.2017 |
Esa Mikkola valvonta 2016 |
Huomautuksia: Museoviraston arkeologiset kenttäpalvelut suoritti 7.11.2016 alueella konekaivun valvontaa, jossa ei havaittu mitään arkeologisesti merkittävää. |
Luonti: 18.11.2016 Viimeisin muutos: 18.11.2016 |
katja Vuoristo valvonta 2016 |
Huomautuksia: Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut suorittivat syksyllä 2016 konekaivun valvontaa alueella. |
Luonti: 18.11.2016 |
Tuija Väisänen koekaivaus 2019 |
Huomautuksia: Militaria-aidan perustusten koekaivaus. |
Luonti: 20.5.2020 |
Nikolai Paukkonen koekaivaus 2020 |
Huomautuksia: Muuritutkimus Oy toteutti arkeologisen valvonnan ja koetutkimuksen alkaen 2.12.2020 Hämeenlinnan Linnankasarmin Rakennus 9 ulkopuolella. Työ jatkui konekaivuun valvontana 14.12. alkaen ja päättyi 16.12. Työ liittyi rakennuksen suunniteltuun korjaushankkeeseen, jonka yhteydessä parannetaan rakennuksen perustusten kuivanapitoa ja pintaveden ohjausta uusilla salaojilla, hulevesijohdoilla ja rakennuksen pihan pintaa muokkaamalla. 14.12. alettiin toteuttaa varsinaista kaivantoa korjaushanketta varten kaivamalla ensin rakennuksen sokkeli ja perustukset esiin. Tässä yhteydessä esiin tuli rakennusta vanhempi kiveys, joka on mahdollisesti muodostanut tien tai varhaisemman talon edustan. Kiveys puhdistettiin, valokuvattiin ja dokumentoitiin Riegl VZ400 -laserkeilaimella. Korjaussuunnitelmaa muokattiin siten, että kiveys voitiin jättää paikoilleen suodatinkankaan peittämänä ja tehdä pihan tasaus sen päälle. |
Luonti: 2.2.2021 |
Heli Lehto ja Tuija Väisänen (ARKE) valvonta 2020 |
Löydöt: KM 42657:1–6 |
Huomautuksia: Hämeen linna. Arkeologiset valvonnat vuonna 2020: Militarian aidan purkutyömaa, |
Luonti: 3.6.2021 |
Nikolai Paukkonen ja Kari Uotila valvonta 2020 |
Huomautuksia: Rakennus 9 korjaushanke. Linnankasarmin Rakennus 9:n luona hankkeen alussa tehdyistä kuudesta koekuopasta ei havaittu 1800-luvun alkua vanhempia kulttuurikerroksia tai löytöjä. Pääosin koekuopissa havaitut maakerrokset liittynevät kasarmialueen rakennusvaiheessa 1840-luvun aikana ja sen jälkeen tehtyyn täyttöön, rakennuksen perustuskaivantoon ja myöhempiin vaiheisiin, kuten kunnallistekniikkaan. Koekuopassa 6 havaitun tiililatomuksen tulkittiin liittyvän yhtä lailla näihin myöhäisiin käyttövaiheisiin. Varsinaisen valvonnan yhteydessä havaittiin kasarmivaihetta vanhempaa periodia edustava kiveys rakennuksen itäisen seinän edustalla. Kiveyksen päällä ei ollut säilynyt kunnollisia kulttuurikerroksia ja kasarmirakennuksen perustusten teon yhteydessä kiveyksen läpi oli kaivettu, jolloin rakennuksen perustukset muodostivat läntisen rajan kiveykselle. Salaojitukseen ja muihin nyt tehtäviin töihin liittyviä suunnitelmia muutettiin siten, että kiveys voitiin jättää suurimmilta osin paikoilleen suodatinkankaan alle. Kiveys dokumentoitiin laserkeilaamalla ja sen sijainnista laadittiin karttapiirros. Kiveyksen yhteydessä ei havaittu 1800-luvun alkua vanhempia esinelöytöjä. |
Luonti: 23.11.2021 Viimeisin muutos: 23.11.2021 |
Nikolai Paukkonen ja Kari Uotila valvonta 2021 |
Huomautuksia: Rakennus 9 ja 7 (jääkellari) korjaushanke). Marraskuussa 2021 kaivettiin Linnankasarmilla kaksi salaojakaivantoa rakennuksen 9 länsipuolelle sekä jääkellarin (rakennus 7) ympärys ja päällysmaat. Yhdenkään kaivetun alueen yhteydessä ei saavutettu selkeitä merkkejä 1700-luvun tai vanhemman vaiheen asutuksesta, lukuun ottamatta yhtä mahdollisesti 1800-lukua vanhempaa liitupiipun varren katkelmaa, joka sekin tuli sekundaarisesta kontekstista jääkellarin päältä. Esiin tulleet ilmiöt, kuten tiililatomus pysäköintialueella tai jääkellarin vieressä ollut betoninen perustus, ovat peräisin 1800- ja 1900-luvuilta. Jääkellarin itäpuolelta tavoitettiin mukulakivetty katu, mutta on epäselvää, onko kyseessä lopulta kaupunkiasutuksen aikainen katu, vaiko sittenkin vielä 1900-luvun alkupuolen valokuvissa etelämpänä Vanhankaupunginkadun linjalla havaittu kiveys, joka lienee myöhemmässä vaiheessa peitetty. |
Luonti: 23.11.2021 Viimeisin muutos: 23.11.2021 |
Veli-Pekka Suhonen valvonta 1999 |
Luonti: 30.6.2023 |
Kari Uotila ja Lauretta Suomi valvonta 2024 |
Luonti: 17.7.2024 |
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
× | ||
< | > | |