Maarian seurakunta perustettiin 1200-luvun alkupuolella, jolloin paikalle todennäköisesti rakennettiin myös ensimmäinen puukirkko. Lähteissä Räntämäki esiintyy vasta vuonna 1359. 1300-luvun lopulla tehdyssä kalenterissa on merkintä Räntämäen kirkon vihkimispäivästä, mutta tarkkaa vuosilukua ei ole tiedossa.
Lattianalaisia hautoja on hävitetty vuosina 1818–1819, jolloin kirkosta poistettiin multaa ja osittain mädäntyneitä arkkuja. Kirkkoa restauroitiin ja uudistettiin vuosina 1908–1909, jolloin kirkkoon rakennettiin uusi betoninen lattia. Vanhan puulattian poistamisen jälkeen todettiin, että kirkon kivijalka levenee noin 30 cm kirkon puolelle, ja jatkuu yhtenäisenä ympäri kirkon lukuun ottamatta sakariston kohtaa. Kuorin kummassakin sivulaivassa havaittiin täytetty, muurattu hauta ja niiden välissä ilmeisesti hirsiseinäinen yhteishauta. Muuratuissa haudoissa oli tynnyriholvit ja arkkuja. Merkkejä hautauksista havaittiin kaikkialla runkohuoneen alueella; myös asehuoneen haudat oli hävitetty edellisten korjausten yhteydessä.
Sakaristossa puulattian alta paljastui harmaakivipaasista ja tiilistä tehty lattia, jonka alla oli sakariston lounaiskulmassa tiilistä tehty uudenaikainen viinikellari. Ennen viinikellarin valmistumista on sakariston lattia ollut luultavasti noin 40 cm mainittua harmaakivilattiaa alempana. Sakariston alla olleet haudat ovat tuhoutuneet viimeistään viinikellarin rakentamisen yhteydessä. Sakaristoa ja muurattuja hautoja lukuun ottamatta ei korjaustöitä koskevissa dokumenteissa mainita varsinaisia kaivaustöitä.
Maarian kirkkoa restauroitiin 1983, jolloin otettiin esiin jäännös keskiaikaisesta alttarista ja kalkkikivinen mensa viisine vihkiristeineen vajaan metrin verran itäseinästä. Kaivauksen yhteydessä tallennettiin rahalöytöjä.
Kirkkotarhaa on laajennettu ainakin 1800-luvulla, varsinkin etelään ja pohjoiseen. Kirkkotarhan aita oli 1700-luvulla muurattu ja varustettu lautakatolla, johon oli leikattu puumerkkejä osoittamaan eri talojen ylläpito-osuudet. Muuri korvattiin vuonna 1803 uudella, kylmämuuratulla aidalla.
2022 nykyisen kirkkomaanaidan eteläpuolelta kaivettiin valvotusti vesijohtolinjaa, minkä yhteydessä löydettiin todennäköisesti entisen kirkkomaan aidan perustus. Kiviperustuksen pituus oli 35 m ja leveys noin 1,2-1,8 metriä. Rakenteen alkuperäistä laajuutta ei saatu selville. Noin 6 metriä ennen nykyisen kirkkomaan aidan itälaitaa kaivannosta havaittu kivirakenne katkesi moderneihin viemäri- ja kaapelikaivantoihin, mutta se jatkui kaivannon pohjoisprofiiliin. Rakenteen yhteydestä löytyi aikaisintaan 1800-luvun löytöaineistoa, joten rakenne on peitetty vasta näihin aikoihin. Kivien väleissä oli joitain laastinokareita, ja
yhdessä kivessä oli yksittäinen poranjälki. Rakenne pystyttiin säilyttämään. |