Varsinais-Suomi | |
Turku | |
Maarian kirkko | 200534 |
Kiinteistötunnus: | 853-91-31-10; |
Osoite: | Vanha Tampereentie 111, 20380 Turku |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Uskonnon harjoittaminen |
takaisin |
Kuvaus |
Kivikirkko, keskiaikainen. Maarian keskiaikainen kivikirkko ja 1700-luvun pappila pihapiireineen kuuluvat kirkollisen arkkitehtuurin keskeisiin muistomerkkeihin, vaikkakin niiden lähimiljöö on liikennejärjestelyjen runtelema.
Kirkon molempien tiilestä muurattujen päätykolmioiden koristeaiheina on kookas ristikomero ja sen alapuolella viisinkertaisella kulmaprofiloinnilla varustettu ullakolle valoa antava pyöreä ikkuna. Kuori-ikkuna on säilyttänyt valoaukon tiilisauvastoa lukuun ottamatta keskiaikaisen muotonsa. Asehuoneessa on vastakkaiset oviaukot itä-ja länsiseinillä. Länsipäädyn pohjoisosaan liittyy tasakerran korkeudelle ulottuva satulakattoinen kellohuone. Kolmilaivaisessa kirkkosalissa on viisi traveeta. Keskilaiva on sivulaivoja leveämpi. Keskilaivan kaksi itäisintä tähtiholvia kohoavat muita ristiholveja korkeammalle. Seinissä, holveissa sekä arkadikaarissa on poikkeuksellisen runsas primitiivinen maalauskoristelu, joka sisältää niin kirkollisia kuin profaanejakin aiheita. Ristiholvatussa sakaristossa on useita erikokoisia ja -muotoisia seinäkomeroita ovilevyineen. Itäikkunan edessä on tiilestä muurattu alttari tai saarnapulpetti. Sakaristossa on myös ns. Ingegerdin kivi, vuonna 1290 valmistunut trapetsinmuotoinen kalkkikivestä tehty hautakivi. Kirkkosalin triumfikrusifiksi on 1300-luvun jälkipuoliskolta, nykyisin alttarilla oleva fragmentaarisesti säilynyt alttarikaappi 1400-luvun puolivälistä. Daniel Sudroviuksen veistämä saarnastuoli on vuodelta 1662. Penkit 1870-luvulta sekä urkulehteri ja alttari kaiteineen sekä 1980-luvulta. Maarian kirkon itäpuolen kiviaitaan liittyy kaksi kaksi hautakappelia. Aidassa on kaksi Charles Bassin piirtämää porttiholvia vuodelta 1803. Muistomerkeistä mainittakoon professori A. M. Tallgrenin perhehauta, jolla on Suomen Muinaismuistoyhdityksen pystyttämä Erik Bryggmanin sunnittelema kivi. Arkkitehti Matti Aaltosen on suunnitellut Wäinö Aaltosen perhehaudan vuodelta 1968. Punagraniittisen laakean kivipaaden päällä lepää Wäinö Aaltosen veistämä sureva hahmo, Genius montanus. |
Luonti: 1.1.1900 |
Historia |
Lähteet |
Maarian kirkko. Suomen kirkot 3. Helsinki 1964.
Ola Laiho, Maarian kirkon ja Kaarinan kirkon korjaus. ARK 7/1984. Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS 2007. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.5.2008 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Baer-suvun hautakappeli |
|
Historia |
Maarian kirkon itäpuolen kiviaitaan liittyy kaksi kaksi hautakappelia, pohjoiskulmassa oleva on 1800-luvun alusta ja kuulunut Baer-suvulle. Kappelin seinään on kiinnitetty vuonna 1852 saatu vaivaisukko rahalaatikoineen. |
Luonti: 1.1.1900 |
|
Hautakappeli |
|
Kuvaus |
Kirkon itäpuolella olevaan 1780-luvulla rakennettuun kappeliin on haudattu Haartman-, Bonsdorff- ja Spoof-sukujen jäseniä. |
Luonti: 1.1.1900 |
|
Kirkko |
|
Kuvaus |
Kivikirkko, keskiaikainen. Maarian keskiaikainen kivikirkko ja 1700-luvun pappila pihapiireineen kuuluvat kirkollisen arkkitehtuurin keskeisiin muistomerkkeihin, vaikkakin niiden lähimiljöö on liikennejärjestelyjen runtelema.
Kirkon molempien tiilestä muurattujen päätykolmioiden koristeaiheina on kookas ristikomero ja sen alapuolella viisinkertaisella kulmaprofiloinnilla varustettu ullakolle valoa antava pyöreä ikkuna. Kuori-ikkuna on säilyttänyt valoaukon tiilisauvastoa lukuun ottamatta keskiaikaisen muotonsa. Asehuoneessa on vastakkaiset oviaukot itä-ja länsiseinillä. Länsipäädyn pohjoisosaan liittyy tasakerran korkeudelle ulottuva satulakattoinen kellohuone. Kolmilaivaisessa kirkkosalissa on viisi traveeta. Keskilaiva on sivulaivoja leveämpi. Keskilaivan kaksi itäisintä tähtiholvia kohoavat muita ristiholveja korkeammalle. Seinissä, holveissa sekä arkadikaarissa on poikkeuksellisen runsas primitiivinen maalauskoristelu, joka sisältää niin kirkollisia kuin profaanejakin aiheita. Ristiholvatussa sakaristossa on useita erikokoisia ja -muotoisia seinäkomeroita ovilevyineen. Itäikkunan edessä on tiilestä muurattu alttari tai saarnapulpetti. Sakaristossa on myös ns. Ingegerdin kivi, vuonna 1290 valmistunut trapetsinmuotoinen kalkkikivestä tehty hautakivi. Kirkkosalin triumfikrusifiksi on 1300-luvun jälkipuoliskolta, nykyisin alttarilla oleva fragmentaarisesti säilynyt alttarikaappi 1400-luvun puolivälistä. Daniel Sudroviuksen veistämä saarnastuoli on vuodelta 1662. Penkit 1870-luvulta sekä urkulehteri ja alttari kaiteineen sekä 1980-luvulta. Maarian kirkon itäpuolen kiviaitaan liittyy kaksi kaksi hautakappelia. Aidassa on kaksi Charles Bassin piirtämää porttiholvia vuodelta 1803. Muistomerkeistä mainittakoon professori A. M. Tallgrenin perhehauta, jolla on Suomen Muinaismuistoyhdityksen pystyttämä Erik Bryggmanin sunnittelema kivi. Arkkitehti Matti Aaltosen on suunnitellut Wäinö Aaltosen perhehaudan vuodelta 1968. Punagraniittisen laakean kivipaaden päällä lepää Wäinö Aaltosen veistämä sureva hahmo, Genius montanus. |
Luonti: 1.1.1900 |
Historia |
Keskiaikainen. Maarian kirkon kattorakenteet ja kellohuoneen kellot tuhoutuivat 1876 sattuneessa tulipalossa. Kirkko on viimeksi restauroitu 1984 (Arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunio). Työ käsitti alkuperäisten kalkkimaalausten ja saarnastuolin konservoinnin, umpeenmuuratun kuori-ikkunan avaamisen, lattian uusimisen ja valaistuksen täydentämisen. Uusia sisustuksen osia ovat alttarikaide ja ulrkulehteri. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
|
|
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |