Asuinpaikan kaivaus vuonna 2017 kuntopolun itäpuolella: Kaikkiaan alueella on ollut 14 liettä, halkaisijaltaan (laajin koko) n. 0,7 – 1,5 m. Liedet olivat maljamaisia, usein keskiosiltaan nelisivuisia. Liesien pohjalla oli paksu, vahva ja ”rasvainen” noki-hiilikerros. Muita rakenteita olivat palo-maaläikkä, syvälle ulottuvia nokimaaläikkiä ja kivirykelmiä (5-10 kiveä) joissa ei ollut hiiltä tai nokea lainkaan. Kulttuurikerros oli kaikkialla heikko. Tosin alueen etelä-osassa oli vahvasti ja yhtenäisesti värjääntynyt maa-alue, mutta se saattaa liittyä kohdalla olleen kalliopinnan läheisyyteen.
Löytöjä laajalta alueelta tuli suhteellisen vähän ja lähes yksinomaan kvartseja joiden joukossa on esineen katkelmia. Kivilaji-iskoksia löytyi viisi kpl, sekä yksi hioimen katkelma. Palanutta luuta tuli hyvin vähän ja suppealta alalta joka oli n. 20 cm halkaisijaltaan. Kaikki löydöt tulivat 1-15 cm syvyydeltä, pääosin 1-10 cm syvyydeltä. Liesistä löytöjä tuli hyvin vähän – muutamia kvartseja.
Edellä kuvatut löytötiedot ovat alustavia - löytöjä ei ole vielä käyty läpi – ja tiedot perustuvat kentällä saatuun käsitykseen. Mitattuja löytöpaikkoja oli 511 mutta samaan löytöpaikkaan voi sisältyä useampi kvartsi. Karkea arvio löytöjen määrästä on n. 800-1000 kpl.
Nyt kaivettu muinaisjäännös liesineen on tyypiltään varsin harvinainen, ja ainoa laatuaan Espoossa. Muutamia vastineita tiedetään. Niistä yhtenevin on Euran Kauttuan Tyttöpuisto. Urheilupuisto 2:n ajoituskin lienee liki sama kuin Eurassa, rannansiirtymiskronologisen ajoituksen perusteella (Urheilupuisto 2:n alaraja on n. 26,5 m tasolla). Kyseessä on kenttähavaintojen perusteella ilmeisesti ”hylkeenrasvatehdas”, paikka missä hylkeiden ruhot on jalostettu keittämällä rasvaksi, mm. rasvalamppujen polttoaineeksi ja nahkojen käsittelyyn.
Osa asuinpaikasta on tutkittu pois. Rajaus kuntopolun länsipuolella perustuu osin koekuopitukseen, mutta alueen länsiraja ei ole tiedossa ja voi olla tunnettua laajempi.
Vuoden 2018 tutkimusten tulokset vahvistivat aiemmat epäilykset. Kyseessä on kivikautinen pyyntiin liittyvä kausileiri, jonka kaivauksissa löydetty yhteensä 22 kuoppaliettä. Liesityypin on aiemmin oletettu liittyvän hylkeiden rasvan eli traanin prosessointiin. Urheilupuiston liesien luonnontieteelliset analyysit todistavat tämän oletuksen ensimmäistä kertaa: liesissä on prosessoitu merieläimien rasvoja. Hylkeenpyytäjien kausileiri ajoittuu 4200 – 3700 eaa. Löytöinä pieni määrä kiviesineiden työstöjätettä ja muutama saviastian pala. Leiri on sijainnut kallioharjanteiden välisessä hiekkataskussa merenlahden reunalla rantaviivan läheisyydessä. |
takaisin
Koordinaatit
MV/61/05.04.01.02/2018 ESPOO, Urheilupuisto ja Urheilupuisto 2
