Gumbölen kartanon myllykosken viiden metrin korkeusero on käytetty hyväksi varhain. Jo vuoden 1750 pitäjänkartassa koskessa oli sekä ratasmylly että jalkamylly. Kirkkoherra Cajanderin aikaan vanhaan myllykoskeen rakennettiin jauhomyllyn lisäksi ryynimylly (1759) ja yksiraaminen saha (1754). Gumbölen myllykoski on ikiaikainen myllynpaikka, jossa tiedetään myllyn sijainneen viimeistään 1650, mutta todennäköisesti jo huomattavasti aiemmin. Vanha kylätie Gumbölestä pohjoiseen Nupuriin ja länteen Nybrukin ja Kärrängstorpin (Norrkulla, Kymölä) torppien kautta Nupurbölen eteläisiin peltoihin ylittää Nils Westermarckin vuonna 1758 laatimassa kartassa Gumbölenjoen padon päältä, kun se jo vuoden 1778/1781 Carl Hagströmin laatimassa kartassa seuraa nykyistä linjausta.
Tiluskartalla vuodelta 1906 näkee mylly ja pato nykyisellä paikallaan, joten on oletettavaa, että nykyinen pato on tätä edeltävältä ajalta. Myllyrakennus uudistettiin vuonna 1922, jolloin sitä laajennettiin, ja siihen rakennettiin jauhomyllyn lisäksi vesivoimakäyttöiset puimala ja saha.
1700-luvun karttojen asemoiminen kantakartan päälle osoittaisi, että myllyrakennukset olisivat sijainneet täsmälleen nykyisen padon kohdalla. Todennäköisempää on, että ne sijaitsivat juuri padon alla. Nykyinen mylly/turbiinirakennus saattaa olla samalla paikalla kuin 1700-luvun ratasmylly, ja sisältää mahdollisesti osia vanhemmasta myllyrakennuksesta.
Luonti: 19.3.2019 Viimeisin muutos: 20.3.2019
Tutkimukset
Tuija Väisänen / ARKE inventointi 2019
Luonti: 31.7.2020
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.