Koekaivettavalla alueella todettiin, että kivikautisen asuinpaikan jäännöksiä ei ole säilynyt peltokerrosten alla. Koeojista löytyi vain yksi asuinpaikkaan viittaava löytö, kvartsi-iskos, joka sekin oli peltokerroksessa. Muutamat muut havaitut löydöt olivat peltokerroksessa olleita melko moderneja historiallisen ajan asuinpaikkaan liittyviä löytöjä. Vanhalla tielinjalla ei erottunut erityisiä tiekerroksia ja tie erottui pintamuodon lisäksi vain muutaman senttimetrin paksuisena hiekkaisena kerroksena pintamullan alla.
Nykyinen patorakennelma lienee hieman toistasataa vuotta vanha. Joen rannoilla havaittujen muitten kivirakenteiden ajoitus on vaikeaa. Joen länsirannalla havaittu eteläisin rakenne liittynee varhaisempaan myllyn toimintaan, mutta se lienee ollut käytössä vielä 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa. Kaikista koskialueen kivistä ei voinut varmuudella sanoa, kuuluvatko ne johonkin rakenteeseen vai oliko kyse raivauksen aikaansaamista kivikasoista. Suurin osa havaituista rakenteista jää kalatien rakennusalueen ulkopuolelle.
Luonti: 31.7.2020
Hanketiedot
Tutkimusperuste:
Maankäyttö ja rakentaminen (MML, MRL)
Rahoittaja/tilaaja:
Espoon kaupunki
Hankkeen vaihe:
Raportti arkistoitu
Luvan dnro:
MV/106/05.04.01.02/2019
Henkilökunta
Inventoija:
Tuija Väisänen
Raporttitiedot
Raportti:
ESPOO Gumböle. Gumböle itäinen, Gumbölenjoen suvanto ja Gumbölen myllypato ja myllypaikka. Rakennettavan kalatien alueen koekaivaus ja inventointi 17.-18.7.2019.
Tekijä:
Tuija Väisänen
Päivämäärä:
2.9.2019
Sijainti(alkup):
Museovirasto
Kopiot:
Espoon kaupunginmuseo
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.