Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven koillispäässä, kantatien 53 kaakkoispuolella. Paikka on selvästi ympäristöstään kohoava lounais - koillis -suuntainen kallio-moreeniharjanne (300 x 200 m ), jota ympäröivät hiesu- ja savipellot. Etterkilen sijaitsee alueen lounaispäässä tiheää sekametsää kasvavassa saarekkeessa (140 x 80 m), Hinders harjanteen koillispäässä kapean peltolohkon erottamalla viljelemättömällä kumpareella (80 x 60 m). Rautakaudella saarena kohonnut mäki on vielä nykyäänkin Lepinjärven kosteikkojen reunustama.
Paikka on todettu 1914 (Nyberg - Öhman), jolloin Etterkilenin mäeltä tavattiin rautakautisia löytöjä nelisivuisesta latomuksesta ja läheisestä kiveyksestä. Latomus (Etterkilen I) ja polttokenttäkalmistoksi tulkittu kiveys (Etterkilen II) on tutkittu 1920 (Nordman). Mäen laelle tehdystä etelä - pohjois - suuntaisesta latomuksesta (6.5 x 5 x 0.2 - 0.4 m) on saatu talteen nuoremman roomalaisajan löytöjä, muun muassa lunulariipus, rannerenkaita, sormuksia ja kultafoliohelmiä. Latomus on entistetty, mutta erottuu nykyisin erittäin heikosti tihenevän kasvillisuuden seasta. Latomuksesta 6 m etelään sijaitseva ja länsireunastaan kallioon rajoittuva isohkoista kivistä koottu polttokenttäkalmisto (7 x 6.5 m) sisälsi viikinkiaikaisia löytöjä kuten miekan, keihäänkärkiä, useita solkia, rannerenkaita ja sormuksia sekä helmiä. Edellisten lähistöllä, eräiden tietojen mukaan 30 m päässä, on tutkittu 1966 (Meinander) noin 5 x 4 m:n alalta melko pienikivistä matalaa röykkiötä tai polttokenttäkalmistoa (Etterkilen III), josta on löydetty niin ikään viikinkiaikaisten pronssi- ja rautaesineiden katkelmia, saviastianpaloja ja palanutta luuta.
Hindersin mäen länsireunasta ja laelta on 1948 (af Hällström) pienin koekaivauksin tutkittu ladon läheltä tavattua muinaisjäännöstä, joka on mustan maan, kiveyksen, saviastianpalojen ja palaneen luun perusteella tulkittu polttokalmistoksi. Jäännöstä on pidetty myös asuinpaikkana. Etterkilen - Hindersin luoteispuolisesta peltorinteestä on 1992 löydetty angon (?) katkelma ja tarkastuksessa (Moisanen) saviastianpaloja, palanutta luuta ja kvartsia. Muinaisjäännös ulottuukin todennäköisesti saarekkeiden lisäksi ainakin luoteessa ympäröiville pelloille. |
takaisin
Koordinaatit
Inkoo - Karjaa, Inventointi 2006 Sirkka-Liisa Seppälä