Raahe
kiinteä muinaisjäännös
Pirttihaudankangas	678010018
Tyyppi:	kivirakenteet     jätinkirkot
Ajoitus:	esihistoriallinen
Paikkatieto- selite:	keskikoordinaatti
Z/m.mpy alin: 60.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7159392 I: 383795 YKJ P: 7162390 I: 3383920 ETRS89/WGS84 Lat: 64.53984564° Lon: 24.57690675° ETRS89/WGS84 Lat: 64° 32.3907' Lon: 24° 34.6144' ETRS89/WGS84 Lat: 64° 32' 23.4443" Lon: 24° 34' 36.8643"

Kuvaus

Kohde sijaitsee Mattilanperältä runsaat 5 km etelään. Jätinkirkon ala on noin 35 x 50 m. Sen luona on kaksi röykkiötä. Tästä noin 100 m eteläkaakkoon on kolme röykkiötä, joiden halkaisija on 2,5–3 m ja korkeus 30–40 cm. Vuoden 2006 inventoinnissa ei röykkiöitä löydetty. Pirttihaudankangas sijaitsee nykyisellä Laivavaaran kaivosalueella. Sen eteläpuoleisen muinaisjäännöksen (Pirttihaudankangas 3, asuinpaikka) tuhoutui maa-aineksen otossa 2010. Samassa yhteydessä myös jätinkirkon etelä- ja itäreunaan muodostui 2-3-metrinen maaleikkaus kohteen suoja-alueen rajalle. 2021: Muinaisjäännösalueen etelä- ja itäreunan rajausta muutettiin vuoden 2021 tarkastuksen perusteella. Rajaus noudattelee nyt kohteen itäpuoliskolla muokkaamattoman maaston reunaa. Aiemmin muinaisjäännösalueen reuna kulki 4-20 metriä etelämmässä ja itäreuna noin 8 metriä idemmässä. Nyt kyseisillä alueilla on puhdasta irtonaista hiekkaa, joka on joko läjitysaluetta ja/tai siinä on ajettu työkoneilla. Jätinkirkon lounaisnurkassa on maan läjityskasa, jonka reuna on erittäin lähellä jätinkirkon ulointa kehää. Muinaisjäännösalue kattaa edelleen läjityskasan alueen, sillä ei ole tiedossa, onko maanpintaa kuorittu ennen maan läjittämistä vai ei.

Luonti: 27.11.2001 Viimeisin muutos: 21.2.2022

Tutkimukset

Paula Purhonen tarkastus 1976

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.2.2007

Aulis Forss kaivaus 1987

Löydöt: KM 25341: 1-18

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.2.2007

Mika Sarkkinen inventointi 1997

Huomautuksia: Kohde sijaitsee Raahen keskustasta noin 17 km eteläkaakkoon, Mattilanperältä runsaat 5 km etelään, Laivavaaran itäpuolitse kulkevasta metsäautotiestä noin kilometri länteen Pirttiojan eteläpuolisella kankaalla. Paikalla on erilaisia kivirakennelmia kolmella alueella (aluet 1 ja 2 = LAIVAKANGAS): 1) Jätinkirkko kehävallin ulkomitat noin 35 x 50 metriä, tämän sisällä toinen valli, jonka sisäpuolisen tasanteen ala on noin 10 x 27 metriä. Rakenne noudattelee harjun itä–länsisuuntaa. Jätinkirkon valleissa on neljä röykkiömäistä laajentumaa, lisäksi sen ulkopuolella on kaksi röykkiötä. Kehävallin sisäpuolen tutkimuksissa tavattiin kivikautisia löytöjä: kvartsi-, kvartsiitti- ja kivilaji-iskoksia ja kvartsiesineitä. Vallin ulkopuolella olevasta röykkiöstä tavattiin kvartsiesineitä. Jätinkirkosta noin 100 metriä etelälounaaseen 2) Kolme matalaa kivistä koottua rauniota, joiden halkaisija on 2,5–3 metriä ja korkeus 30–40 cm. Keskinäinen etäisyys noin 10 metriä, muodostavat kolmion. (3 = LAIVAKANGAS 2): Jätinkirkosta länsiluoteeseen noin 250 metrin päässä on 3) alueen pääosa. Tämän ja jätinkirkon välissä on ainakin 2 röykkiötä, koot 4–4,5 metriä, korkeus 40–60 cm. Alueella 3) on ainakin kymmenkunta erilaista kiviröykkiötä, joista suurin on pyöreä, halkaisijaltaan noin 6 metriä ja noin 60–70 cm korkea keskuskuopallinen röykkiö. Muuta alueen rakenteet sijaitsevat tämän pohjoispuolella. Pyöreiden röykkiöiden lisäksi paikalla on muutama epämääräinen soikea röykkiö. Pääosa on kuitenkin pyöreitä. Niitä yhdistää tai niihin liittyy useita aitamaisia pitkiä kivivalleja. Kyse on ehkä ns. pitkäröykkiöistä tai raivioista. Pisimmillään näillä on pituutta noin 25 metriä. Paikalla on myös jokunen epämääräinen kuopanne. Raahe inventointi s. 41. Kohde tarkastettu 10.9.1997.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.3.2007

Timo Jussila ja Hannu Poutiainen inventointi 2006

Huomautuksia: Raahe Laivakankaan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 s. 17. Kohdenimi Raahe 18 Pirttihaudankangas. Maakuntaliiton luettelossa mainitaan, että jätinkirkosta 100 m etäisyydellä kaakkoon olisi pari röykkiötä. Ilmansuunta viittaa suohon. Noin 100 m etäisyydellä luoteis-länsi-lounaissuunnassa ei havaittu äestetyssä ja hakatussa maastossa mitään röykkiöihin viittavaa. Alueella havaittiin kyllä luontaisia rantakivista kasautuneita matalia kekoja muinaisrantatörmillä.

Luonti: 5.3.2007 Viimeisin muutos: 1.6.2007

Sami Viljanmaa ei määritelty 2009

Huomautuksia: Raahen Laivakankaan kultakaivosalueen muinaisjäännösten merkitseminen 28.9.–2.10.2009, s. 20.

Luonti: 12.11.2009

Mika Sarkkinen & Matleena Riutankoski tarkastus 2021

Huomautuksia: Tarkastuksesta ei erillistä raporttia.

Luonti: 2.12.2021

Sarkkinen ja Katiskoski tarkastus 2012

Huomautuksia: Tarkastus kultakaivosalueen arkeologisia tutkimustarpeita arvioivan kokouksen yhteydessä 25.9.2012.

Luonti: 18.1.2022

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Laivakangas, Inventointi 2006 Timo Jussila    Laivakangas, Kartoitus 2009 Sami Viljanmaa   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Esihistoriallisen jätinkirkon (?) kaivaus Raahen Saloisten Piehingin Ylipään Pirttihaudankankaalla 1987; Kaivaus; 1987    Laivakangas; ei määritelty; 2009    Raahe Inventointi; Inventointi; 1997    Raahe Laivakankaan alueen muinaisjäännösinventointi 2006; Inventointi; 2006    Raahe, Pirttihaudankangas. Tarkastus 1976; Tarkastus; 1976   Muinaiskalupäiväkirja - arkeologiset kokoelmat  KM25341:1-18 Kvartsia Pirttihaudankangas

kopioi linkki tälle sivulle: