Kulttuuriympäristön palveluikkuna

siirry kartalle	omat tiedot
på svenska


	ARKEOLOGISET KOHTEET

	kiinteä muinaisjäännös
	mahdollinen muinaisjäännös
	muu kulttuuriperintökohde
	havaintokohde
	löytöpaikka
	luonnonmuodostuma
	poistettu kiinteä muinais- jäännös (ei rauhoitettu)
	muu kohde

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	tyyppi

	tyypin tarkenne


	ajoitus


	vedenalainen kohde


	kohdenimi


	kohdetunnus






	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Utajärvi
kiinteä muinaisjäännös
Alasuvannon leirikeskus	889010086

Tyyppi:	työ- ja valmistuspaikat pyyntikuopat
Tyyppi:	asuinpaikat
Tyyppi:	hautapaikat punamultahaudat
Ajoitus:	esihistoriallinen
Ajoitus:	kivikautinen
Z/m.mpy alin: 87.50
takaisin

Koordinaatit

Kuvaus

Kohde (pääosin tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka, mahdollinen punamultahauta ja pyyntikuoppia) sijaitsee säännöstelyn johdosta syntyneen Oulujoen saaren eteläpäässä, Utasen voimalasta 4 km ylävirtaan. Alue on männikköistä hiekkamaata. Saaren eteläkärjessä on tutkittu kivikautista asuinpaikkaa, josta on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia (1955, kaivausalue I). Tarkemmin ajoittavat löydöt puuttuvat. Kaivausalue sekä pääosa asuinpaikkaa on jäänyt veden alle. Saaren eteläkärjessä on säilynyt myös viisi ns. lapinhautaa. Myös mantereen puolelta, arviolta 150-200 m kaakon suuntaan vanhan tielinjan vaiheilta rinteestä on v. 1954 inventoinnissa löydetty kvartseja (1955, kaivausalue II).

Vuoden 2013 rantaosayleiskaavan inventoinnin yhteydessä kohde tarkastettiin. Aivan saaren eteläkärjessä on jäljellä vanhan hiekkakuopan reunaa, jonka läheisyyteen kaivettiin joitakin koekuoppia. Kuopissa maa oli puhdasta hienoa hiekkaa. Kyse lienee samasta hiekkakuopasta, jonka tuntumassa oli vuoden 1955 kaivausalue I. Oulujoen veden korkeus on nykyisellään n. 86-87 mmpy, joten kaivausalue I on ainakin suurimmaksi osaksi jäänyt veden alle.

Mantereen puolella ollut kaivausalue II on korkeammalla, yli 88 m mpy. Tälle kohdalle on sittemmin rakennettu talo piharakennuksineen, eikä mahdollisesti säilynyttä asuinpaikan osaa pystytty tarkastamaan.

Vuonna 1954 havaittujen kahdeksan ”lapinhaudan” eli pyyntikuopan sijaan viiden kuopan on sittemmin todettu säilyneen (1987 ja 2013). Niistä yksi pohjoisessa on erillinen, ja alun perin havaitsematon. Kuoppia lienee ollut ainakin 9, joista lähimpänä ranta sijainneet ovat hävinneet.

Vuoden 2013 inventoinnissa pyyntikuopista on erillinen tarkastuskertomus nimellä Alasuvannon leirikeskus 2, mutta muinaisjäännösrekisterissä muinaisjäännös saaressa (käytännössä pyyntikuoppien alue) on yhtenä saaren kaakkoispään törmää myötäillevänä muinaisjäännösalueena.

Luonti: 13.12.1998 Viimeisin muutos: 17.8.2023

Alakohteet

Pyyntikuoppa 1