Savion–Vuonteen ranta- ja kyläyleiskaava-alueen inventoinnin maastotyö suoritettiin elokuussa 2010 kahden arkeologin voimin. Tutkimusalueeseen kuului nykyistä järvenrantaa vain Pyhtään järvellä, jonka kaikki rannat kuuluivat inventoinnin piiriin. Suurin osa alueen muinaisrannoista sijaitsee kuitenkin etäällä nykyrannasta. Inventoinnin pääpaino oli Muinais-Päijänteen tasoilla ja ylempiä Ancylustasoja katsottiin vain pistokokein. Alueelta on löydetty rautakautinen 1000-luvulle ajoittuva nuolenkärki KM 29912 Savion Majakaarteen rantahietikolta. Alueelta voi siten olettaa löytyvän myös rautakautisia muinaisjäännöksiä.
Inventoinnin pääpaino oli kaava-alueen keskiosassa, Savion ja Vuonteen Kyläkeskusten välillä, Pyhtäänjärven ympäristössä ja Puttolan seudulla, alueella, jonne kohdistuu pääosa uudesta rakentamisesta. Reuna-alueita tutkittiin pistokokein. Aluetta on aiemmissa inventoinneissa tutkittu jo suhteellisen runsaasti. Nyt jätettiin vähälle huomiolle sellaisia yksittäisiä maastonkohtia, joissa tiedettiin maastoa aiemmin tarkastellun jo varsin perusteellisesti. Alueella on kuitenkin runsaasti muinaisrantaviivaa edelleenkin tutkittavaksi. Huomattava osa maaperästä on hiekkaista moreenia, hyvin kivistä ja paikoin lohkareikkoa. Alueella on kaksi laajempaa harjumuodostumaa, Savion kyläkeskuksessa ja Vuonteesta koilliseen kulkeva laaja harju, joissa maaperä on hiekkaista ja joille myös valtaosa muinaisjäännöksistä keskittyy. Harjuilta on otettu paljon hiekkaa.
Alueelta tunnettiin ennen inventointia 10 kivikautista asuinpaikkaa ja yksi historiallisen ajan kylätontti. Lisäksi aivan alueen liepeiltä tunnettiin ennestään neljä kivikautista asuinpaikkaa. Inventoinnissa löytyi neljä ennestään tuntematonta kivikautista asuinpaikkaa, sekä yksi pyyntikuoppahangas. Lisäksi havaittiin terva- ja hiilihautoja. Yhtä 1700-luvun autioitunutta talonpaikkaa ehdotettiin muinaisjäännökseksi. |