Uusimaa | |
Kirkkonummi | |
Hvitträsk | 200065 |
Kiinteistötunnus: | 257-404-1-2; |
Muu tunnus: | 257-047 VARR |
Kylä tai kaupunginosa: | LUOMA |
Osoite: | Hvitträskintie 166 02440 LUOMA |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Asuinrakentaminen |
takaisin |
Kuvaus |
Arkkitehtikolmikko Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen yhteinen ateljeekoti valmistui Kirkkonummen Hvitträskiin vuonna 1904.
Kansallisromanttinen rakennuskokonaisuus muodostuu jyrkältä kalliolta nousevasta päärakennuksesta sekä pyöröhirsistä salvotusta, kivisellä tornilla varustetusta luhtiaittaa muistuttavasta piharakennuksesta. Päärakennuksen etelä- ja pohjoisosissa sijaitsevia asuntoja yhdistää niiden väliin jäävä yhteinen ateljeetila. Hvitträskin menneisyydestä ammentavaa ulkoasua leimaavat luonnonkiviseinät, vaaleat rappaukset sekä tiilikatot ja paanutukset. Tummin ja voimakkain värein sävytetyissä sisätiloissa korostuu aikakauden ihanne rakennuksesta kokonaistaideteoksena. Huonetasojen ja -korkeuksien vaihtelut luovat sisätiloihin yksilöllisyyttä, jota pienintä yksityiskohtaa myöten harkittu sisustus täydentää. Jykevää kansallisromanttista muotokieltä on noudatettu etenkin kiinteissä kalusteissa. Rakennukset levittäytyvät yhteisen pihan ympärille, ja niiden pohjoispuolelta alkaa länteen päin jatkuva, rantaa kohti pengerretysti laskeutuva puutarha. Puutarhan yhteyteen kuului myös tenniskenttä, joka nykyään toimii pysäköintialueena. Alun perin rakennuskokonaisuutta lähestyttiin päärakennuksen ja piharakennuksen välistä etelän suunnalta. |
Luonti: 6.8.2010 Viimeisin muutos: 14.6.2013 |
Historia |
Historia |
Taiteilijoiden keskuudessa syntyi 1800-1900-lukujen vaihteessa innostus vetäytyä epäterveellisinä pidetyistä kaupunkiympäristöistä ja niiden vilkkaasta seuraelämästä maaseudun rauhaan. Maaseudulle rakennetuissa luonnonläheisissä erämaa-ateljeissa korostui perhe-elämän merkitys.
Suomen 1900-luvun alun merkittävimpiin arkkitehteihin kuuluneet Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen suunnittelivat Kirkkonummen Hvitträskin erämaamaisemiin yhteisen ateljee- ja asuinrakennuksen, joka valmistui vuosien 1902-1904 aikana. Jyrkältä kalliolta nousevan päärakennuksen pohjoisosassa oli Armas Lindgrenin ja eteläosassa Eliel Saarisen asunto piharakennuksen toimiessa Herman Geselliuksen asuntona. Jugendille ja kyseisille arkkitehdeille tyypillisesti Hvitträskin toisiinsa liittyvät rakennukset suunniteltiin kokonaistaideteoksiksi sisustuksen pienimpiä yksityiskohtia myöten. Armas Lindgrenin ideoima rakennuksen pohjoisosa vaurioitui pahoin tulipalossa vuonna 1922. Tulipalo ja sitä seuranneet Eliel Saarisen pojan, arkkitehti Eero Saarisen vuonna 1936 valmistuneet korjaustyöt muuttivat rakennuksen luonnetta suuresti. Geselliukset asuivat Hvitträskissä Herman Geselliuksen kuolemaan asti, minkä jälkeen rakennuskokonaisuus jäi Eliel Saarisen omistukseen. Saariset muuttivat 1920-luvulla Yhdysvaltoihin, ja Hvitträskin ylläpidon sieltä käsin osoittautuessa hankalaksi he päättivät 1940-luvun lopulla myydä kiinteistön. Hvitträsk päätyi lähes kahdeksi vuosikymmeneksi tuomari Rainer Vuorion ja rouva Anelma Vuorion omistukseen, minkä jälkeen se siirtyi KOP:n kautta Gerda ja Salomo Wuorion Säätiölle. Molemmat omistajat toteuttivat rakennuksissa mittavia muutostöitä. Säätiö myi ja luovutti Hvitträskin valtiolle vuonna 1981, minkä yhteydessä perustettiin Hvitträsk-säätiö kiinteistöä ylläpitämään. Asunto- ja ateljeemuseossa alkoivat korjaus-, muutos,- ja restaurointityöt 1996 sisustusarkkitehti Markku Norsin suunnitelman mukaisesti. Puutarha restaurointiin vuosina 1997-1998 maisema-arkkitehti Gretel Hemgårdin suunnitelmien pohjalta. Hvitträsk siirtyi alkuvuodesta 2000 Museoviraston hallintaan ja se avattiin yleisölle peruskorjauksen jälkeen toukokuussa 2000. |
Luonti: 14.6.2013 Viimeisin muutos: 14.6.2013 |
Lähteet |
Lindqvist, Leena & Ojanen, Norman, 1999. Taiteilijakoteja. Helsinki: Otava. |
Luonti: 14.6.2013 |
Lähteet |
Marjamäki, Jouni. Hvitträsk opaskirja. Museovirasto, Helsinki 2013. |
Luonti: 27.11.2013 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 7.9.1989 |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Asetuksella suojellaan arkkitehtien Gesellius & Saarinen & Lindgrenin entisen ateljeekodin kaksi asuinrakennusta sekä niiden ympäristö. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.8.2010 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Pieni huvila (piharakennus) |
|
Historia |
Rakennus peruskorjattiin ja sen käyttötarkoitus muutettiin 1969-1971 ravintolaksi. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.11.2013 |
Lähteet |
Marjamäki, Jouni. Hvitträsk opaskirja. Museovirasto, Helsinki 2013. |
Luonti: 27.11.2013 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Päärakennus |
|
Historia |
Jokainen kolmikon (Gesellius & Lindgren & Saarinen) jäsen suunnitteli oman asuntonsa. Päärakennuksen eteläpäädyssä oli Saarisen asunto (nyt museona) ja pohjoispäädyssä Lindgrenin. Niiden välissä sijaitsi arkkitehtitoimisto. Keskuspihan toisella puolella olevassa sivurakennuksessa, ns. Mustassa talossa, oli Geselliuksen asunto, laajat talli- ja taloustilat sekä palveluskunnan asunnot. |
Luonti: 1.1.1900 |
Lähteet |
Marjamäki, Jouni. Hvitträsk opaskirja. Museovirasto, Helsinki 2013. |
Luonti: 27.11.2013 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |