 |
| Uusimaa | |
| Porvoo | |
| Porvoon Tuomiokirkko | 200935 |
| Kiinteistötunnus: | 638-1-1105-1; |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Uskonnon harjoittaminen |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Kivikirkko, keskiaikainen. Porvoon vanhan kaupungin yläpuolelle kohoava keskiaikainen kirkko ja sen kivinen kellotorni ovat säilyttäneet vaikuttavan kaupunkikuvallisen asemansa kautta vuosisatojen.
Valkeaksi kalkitun runkohuoneen sekä sakariston ja asehuoneen päädyissä on tiilikoristelua. Niistä länsipääty on runsain sisältäen itä-uusmaisille kirkoille tyypilliset nauha-, kulmatiili-, pyörylä-, komero- ja neliapila-aiheita suuren ristin ympärillä. Neliapilakomero toistuu myös eteläfasadissa. Kirkkoa on edeltänyt samalla paikalle sijainnut varhaisempi kivikirkko. Sen pohjois- ja länsiseinät ovat osa nykyisen, 1400-luvun puolivälin jälkeen laajennetun kirkon vastaavia seinämuureja. Kulmistaan pykälöidyt hoikat pilarit jakavat viisitraveisen kirkkosalin kolmeen laivaan, joista keskimmäinen on lähes puolet sivulaivoja leveämpi. Vain kuorin monimuotoinen ns. suomalainen tähtiholvi ja pohjoislaivan yksinkertaiset ristiholvit ovat keskiaikaiset. Kirkkosalin tekee poikkeukselliseksi kahdessa kerroksessa olevat lehterit. Ramsey-, Adlercreutz- ja Bildstein-sukujen jäsenille 1700-luvun puolivälissä kuuluneet hautajaisvaakunat ovat poikkeuksellisen komeat. Esineistöstä arvokkain on Osnabrückin kirkosta 30-vuotisessa sodassa anastettu, Viipurin tuomiokirkossa säilytetty 1240-luvulle ajoitettu ehtoollliskalkki. Lehterit ja saarnastuoli ovat 1760-luvulta. Tukholmalaiselta urkurakentaja Olof Schwanilta 1790 hankituista uruista on säilynyt vain kustavilainen urkufasadi. Kirkon nykyasu on peräisin 1977-1978 arkkitehti Heikki Havaksen johdolla tehdystä korjauksesta. Kirkossa oleva Walter Runebergin tekemä Aleksanteri I:n pronssipatsas on pystytetty Porvoon valtiopäivien 1809 muistoksi 1909. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Historia |
| Porvoon pääosin 1400-luvun puolivälin jälkeen rakennettu tuomiokirkko paloi Isonvihan venäläismiehityksen aikana 1708, jolloin myös holvit keskilaivan kuoriholvia ja pohjoislaivan holveja lukuun ottamatta sortuivat. Kirkko korjattiin 1729 rakennusmestari Johan Friedrich Schultzin ja muurari Olaus Kapphanin johdolla. Lehterit ja saarnatuoli rakennettiin 1762-1764. Penkit uusittiin ja ikkunat laajennettiin 1880-luvulla tehdyssä korjauksessa. Kuoriholvin maalaukset paljastettu ja portaalit ja asehuoneen pääty palautettiin alkuperäiseen asuunsa 1950-luvulla. Kirkkoa entisöitiin 1977-1978 Nils Erik Wickbergin ja Heikki Havaksen johdolla. Toukokuun 2006 tuhopoltto tuhosi kirkon paanukaton ja puisét kattorakenteet.
Kirkosta tuli tuomiokirkko 1723 Viipurin hiippakunnan piispanistuimen siirryttyä Porvooseen. Vuonna 1809 kirkko oli Porvoon valtiopäivien juhlamenojen tapahtumapaikkana. Kirkon katto paloi tuhopolton seurauksena 2006. |
| Luonti: 6.8.2013 |
| Lähteet |
| Porvoon kirkon taideaarteet. Porvoon museon näyttelyluettelo 1977.
Maunu Häyrynen, Kuvitettu maa. Suomen kansallisten maisemakuvastojen rakentuminen. Suomalaisen kirjallisuuden seura 2005. Marja Terttu Knapas, Den medeltida kyrkan i Borgå - forskningsrön och nya alternativ. Finskt Museum 1987. Eljas Orrman, Helsingin pitäjä ja Uudenmaan kirkollinen järjestäytyminen 1400-luvun loppuun mennessä. Vantaan Pyhän Laurin kirkko. Sulkava 1994. C.J. Gardberg, Porvoon kaupungin historia I. Porvoon seudun esihistoria, keskiaiaka ja 1500-luku. Porvoo 1996. Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS 2007. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.1.2011 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Tapuli |
|
||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 16.4.2021 | |
|
||||||||||||||
| Tuomiokirkko |
|
||||||||||
| Kuvaus |
| Kivikirkko, keskiaikainen. Porvoon vanhan kaupungin yläpuolelle kohoava keskiaikainen kirkko ja sen kivinen kellotorni ovat säilyttäneet vaikuttavan kaupunkikuvallisen asemansa kautta vuosisatojen.
Valkeaksi kalkitun runkohuoneen sekä sakariston ja asehuoneen päädyissä on tiilikoristelua. Niistä länsipääty on runsain sisältäen itä-uusmaisille kirkoille tyypilliset nauha-, kulmatiili-, pyörylä-, komero- ja neliapila-aiheita suuren ristin ympärillä. Neliapilakomero toistuu myös eteläfasadissa. Kirkkoa on edeltänyt samalla paikalle sijainnut varhaisempi kivikirkko. Sen pohjois- ja länsiseinät ovat osa nykyisen, 1400-luvun puolivälin jälkeen laajennetun kirkon vastaavia seinämuureja. Kulmistaan pykälöidyt hoikat pilarit jakavat viisitraveisen kirkkosalin kolmeen laivaan, joista keskimmäinen on lähes puolet sivulaivoja leveämpi. Vain kuorin monimuotoinen ns. suomalainen tähtiholvi ja pohjoislaivan yksinkertaiset ristiholvit ovat keskiaikaiset. Kirkkosalin tekee poikkeukselliseksi kahdessa kerroksessa olevat lehterit. Ramsey-, Adlercreutz- ja Bildstein-sukujen jäsenille 1700-luvun puolivälissä kuuluneet hautajaisvaakunat ovat poikkeuksellisen komeat. Esineistöstä arvokkain on Osnabrückin kirkosta 30-vuotisessa sodassa anastettu, Viipurin tuomiokirkossa säilytetty 1240-luvulle ajoitettu ehtoollliskalkki. Lehterit ja saarnastuoli ovat 1760-luvulta. Tukholmalaiselta urkurakentaja Olof Schwanilta 1790 hankituista uruista on säilynyt vain kustavilainen urkufasadi. Kirkon nykyasu on peräisin 1977-1978 arkkitehti Heikki Havaksen johdolla tehdystä korjauksesta. Kirkossa oleva Walter Runebergin tekemä Aleksanteri I:n pronssipatsas on pystytetty Porvoon valtiopäivien 1809 muistoksi 1909. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Keskiaikainen. 1508, 1571, 1590, 1708, 1733, 1766, 1783, 1832, 1880, 1932, 1956, 1978 (Heikki Havas). Porvoon pääosin 1400-luvun puolivälin jälkeen rakennettu tuomiokirkko paloi Isonvihan venäläismiehityksen aikana 1708, jolloin myös holvit keskilaivan kuoriholvia ja pohjoislaivan holveja lukuun ottamatta sortuivat. Kirkko korjattiin 1729 rakennusmestari Johan Friedrich Schultzin ja muurari Olaus Kapphanin johdolla. Lehterit ja saarnatuoli rakennettiin 1762-1764. Penkit uusittiin ja ikkunat laajennettiin 1880-luvulla tehdyssä korjauksessa. Kuoriholvin maalaukset paljastettu ja portaalit ja asehuoneen pääty palautettiin alkuperäiseen asuunsa 1950-luvulla. Kirkkoa entisöitiin 1977-1978 Nils Erik Wickbergin ja Heikki Havaksen johdolla. Toukokuun 2006 tuhopoltto tuhosi kirkon paanukaton ja puisét kattorakenteet.
Kirkosta tuli tuomiokirkko 1723 Viipurin hiippakunnan piispanistuimen siirryttyä Porvooseen. Vuonna 1809 kirkko oli Porvoon valtiopäivien juhlamenojen tapahtumapaikkana. Kirkon katto paloi tuhopolton seurauksena 2006. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.1.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
|
|||||||||||
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Porvoon tuomiokirkko 1000014861, kirkkorakenteet
