Maarian keskiaikaista kivikirkkoa restauroitiin ja uudistettiin vuosina 1908 ja 1909. Näihin töihin littyen uusittiin kirkon lattia kokonaan, jolloin oli mahdollista tehdä arkeologisia havaintoja. Lattian uusimista pidettiin tarpeellisena, koska se oli noin puoli metriä korkeammalla kuin alunperin. Lattia oli noussut luultavasti hautausten vuoksi.
Kirkon puulattian poistamisen jälkeen voitiin todeta, että kirkon kivijalka levenee noin 30 cm kirkon puolelle. Se myös jatkuu yhtenäisenä ympäri kirkon lukuunottamatta sakariston kohtaa. Tämä kumosi aiemman teorian siitä, että kirkkoa olisi jossain vaiheessa jatkettu kuorin suuntaan. Lattianalaisia hautoja oli hävitetty jo vuonna 1818-1819, jolloin kirkkoon oli tehty uusi puulattia. Tuolloin kirkosta poistettiin multaa ja osittain mädäntyneitä arkkuja. Kuorin kummassakin sivulaivassa oli yksi täytetty muurattu hauta. Niiden keskeltä havaittiin yhteishauta, jonka seinät ovat ilmeisesti olleet hirsistä. Kummassakin muuratuissa haudoissa oli tynnyriholvi ja niissä havaittiin arkkuja; pohjoisemmassa tosin vain yksi. Merkkejä hautauksista havaittiin kaikkialla runkohuoneen alueella. Asehuoneen haudat oli myös hävitetty edellisten korjausten yhteydessä.
Sakaristossa, jota pidettiin runkohuonetta vanhempana, todettiin puupermannon olevan korkeammalla kuin runkohuoneen poistetun puupermannon. Puulattian alta löydettiinkin harmaakivipaasista ja tiilistä tehty lattia. Harmaakivilattian alla oli sakariston lounaiskulmassa tiilistä tehty uudenaikainen viinikellari. Ennen viinikellarin valmistumista on sakariston lattia ollut luultavasti noin 40 cm mainittua harmaakivilattiaa alempana. Sakaristosta löydettiin runsaasti ihmisluita lattianalaisesta mullasta aina pohjamaahan saakka. Haudat olivat tuhoutuneet viimeistään viinikellarin rakentamisen yhteydessä. Pohjamaa oli sakaristossa noin 1,35 metrin syvyydellä.
Sakaristoa ja muurattuja hautoja lukuunottamatta ei dokumenteissa mainita varsinaisia kaivaustöitä. Mitään löytöjä ei ilmeisesti otettu talteen. Kirkon uusi lattia valmistettiin betonista. Betonisen lattian katsottiin kestävän puista lattiaa paremmin lähempänä lattianalaista maakerrosta. Lattiaa laskettiin siis ilmeisesti poistamalla tyhjä tila lattian ja maakerroksen välistä.
Luonti: 29.7.2008
Hanketiedot
Kenttätyöajankohta:
keväällä 1909
Hankkeen vaihe:
Raportti puuttuu
Henkilökunta
Kaivausjohtaja:
Juhani Rinne
Raporttitiedot
#1
Julkaisut
Rinne (1910). Räntämäen kirkko. Rakennus ja haudat. SM 1910.
#1
Kokoelmatiedot
KM Historialliset kokoelmat 3630-3635, 4168-4178 Mustavalkokuvat
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.