Åbo |
![]() |
fast fornlämning | |
Turun linna |
1000019681 |
Typ: | försvarsverk stenborgar |
Datering: | medeltida, 1200-tal |
Datering: | historisk, 1600-tal |
Datering: | historisk, 1700-tal |
Förklaring till geografisk data: |
Esilinnan piha |
![]() |
![]() |
ETRS-TM35FIN N: 6709413 Ö: 237551 YKJ N: 6712230 Ö: 3237615 ETRS89/WGS84 Lat: 60.43538497° Lon: 22.22911048° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 26.1231' Lon: 22° 13.7466' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 26' 7.3859" Lon: 22° 13' 44.7977" |
![]() |
Turun linna perustettiin Aurajoen suulla sijaitsevalle saarelle 1280-luvulla Ruotsin kruunun hallintolinnaksi. Muodoltaan linna oli avoin leirikastelli, jossa oli ympärysmuuri ja kaksi tornia. Ensimmäisen kerran linna mainittiin asiakirjalähteissä 1308. Leirikastellista muodostettiin 1300-luvun alussa suljettu linna, joka oli jaettu päälinnaan ja esilinnaan. Vähitellen päälinnan edustalle muodostunut esilinna mainittiin lähteissä ensi kerran 1463.
Juhana-herttuan aikana 1556-1563 Turun linna uudistettiin renessanssilinnaksi. Linnan ympärille perustettiin puutarha 1500-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja linnasta kaupunkiin johtanut tie reunustettiin puilla. Tie oli luultavasti ensimmäinen toteutunut puistokatu Suomessa. Viimeisen kerran linnaa piiritettiin 1597-1599, minkä jälkeen sitä käytettiin hallinto- ja asuinpaikkana. Turkuun 1623 perustettu hovioikeus aloitti toimintansa esilinnassa, josta tuli 1630-luvulla myös Suomen kenraalikuvernöörin, Pietari Brahen virka-asunto. Linnassa tehtiin laajoja muutostöitä maaherran ja lääninhallituksen muutettua kaupunkiin 1698. Esilinnan torni muutettiin vankilaksi 1770-luvulla ja 1800-luvun alussa koko esilinna otettiin vankilakäyttöön. Päälinnaa käytettiin vilja- ym. varastona. Suomen sodan aikana linna oli Suomen saaristolaivaston Turun eskaaderin asemapaikka. Vankilana linna oli vuoteen 1890 asti, minkä jälkeen Turun kaupungin historiallinen museo sijoittui esilinnaan. Linnan saaren ja mantereen välinen alue kuroutui umpeen 1500-luvun kuluessa. Linnanpuiston alueella on yhä edelleen näkyvissä osa ulompaa 1500-luvulta periytyvää vallihautaa, jota kunnostettiin vielä 1700-luvulla. Linnan ja mantereen välistä aluetta on täytetty 1800-luvulta alkaen. Linnan pohjoispuolella on neljä linnan alueeseen kuuluvaa 1880-luvun kauppiasmakasiinia. |
Skapat: 20.2.2012 Senaste förändring: 8.3.2012 |
![]() |
Margareta Willner utgrävning 1974 |
Fynd: TMM |
Anmärkningar: Grävningar vid Åbo slotts förborgs södra länga, mellan runda och sexkantiga tornet februari-juli 1974. Turun maakuntamuseo. 12.8.1974 |
Skapat: 18.10.2019 |
Helena Soiri utgrävning 1974 |
Fynd: TMM |
Anmärkningar: Kaivaukset Turun linnan esilinnan eteläsiiven länsiosassa syys-joulukuussa 1974. Eteläsiiven huoneissa 33, 34, 35 tehtiin pohjavahvistustöiden yhteydessä kaivauksia. Esinelöydöt olivat niukkoja paitsi huoneessa 33. Esille tuli runsaasti ruukupalasia, lasia rahoja (1600-luvulta CRS) sekä rautaesineitä. Kaakkoisnurkan hirsipedin välistä löytyi rintanauhalla kiinnitetty suippokärkisen kengän nahkapäällinen. |
Skapat: 18.10.2019 |
Kari Uotila - Maija Helamaa övervakning 2016 |
Fynd: KM41085:1–3 |
Anmärkningar: Turun linnan itäisen esilinnan piha-alueella uudistettiin sadevesiviemäröintijärjestelmää syksyllä 2016. Putkisaneeraukset kohdistuivat 1980-luvulla rakennettuun putkistoon, joten kaivuutöiden yhteydessä avattiin aikaisempia putkilinjoja pihan etelä, pohjois- ja itäosissa. |
Skapat: 18.10.2019 Senaste förändring: 18.10.2019 |
Kari Uotila övervakning 2015 |
Anmärkningar: Turun linnan pyörötornissa tehtiin vuoden 2015 aikana uudistustöitä. Näiden töiden osana pyörötornin keskikäytävän lattia avattiin putkikaivantoja varten. |
Skapat: 18.10.2019 |
Kari Uotila byggnadsarkeologisk undersökning 2014 |
Anmärkningar: Turun linnan esilinnan pohjoissiiven märkätilojen ja ullakkorakenteiden arkeologinen dokumentointi |
Skapat: 18.10.2019 Senaste förändring: 18.10.2019 |
Ei tiedossa byggnadsarkeologisk undersökning 1975 |
Anmärkningar: Pohjoissiiven itäkulma |
Skapat: 18.10.2019 |
Kari Uotila byggnadsarkeologisk undersökning 2017 |
Anmärkningar: Turun linnan päälinnan muuriosien korjaus edellyttää kajoamisen korjauslaastien alla oleviin 1300–1600 -luvulta peräisin oleviin rakenteisiin. Syyskauden 2017 muurinkorjaustyöt keskittyivät päälinnan eteläsiiven länsipäädyn luonnonkiviseen alaosaan. |
Skapat: 18.10.2019 Senaste förändring: 18.10.2019 |
Kari Uotila byggnadsarkeologisk undersökning 2018 |
Anmärkningar: Päälinnan ulkomuurin korjauksiin liittyvä tutkimus |
Skapat: 18.10.2019 |
Kari Uotila / Muuritutkimus Oy övervakning 2019 |
Anmärkningar: Kaksoisportaan etelänpuoleisen portaikon korjaustyö |
Skapat: 4.3.2020 |
Kari Uotila ja Sanni Salomaa utgrävning 2019 |
Anmärkningar: Pajapiha |
Skapat: 2.5.2020 |
Kari Uotila & Jere Leppänen / Muuritutkimus övervakning 2020 |
Skapat: 1.6.2021 |
Kari Uotila / Muuritutkimus Oy övervakning 2022 |
Anmärkningar: Harppuunakortteli |
Skapat: 8.9.2022 |
Kari Uotila / Muuritutkimus Oy byggnadsarkeologisk undersökning 2019 |
Skapat: 4.1.2023 |
Kari Uotila / Muuritutkimus Oy byggnadsarkeologisk undersökning 2021 |
Anmärkningar: Turun Linnan päälinnan julkisivukorjaukset. Länsitorni pohjoisseinä. Rakennusarkeologinen dokumentointi. kevät 2021 |
Skapat: 23.3.2023 |
Kari Uotila / Muuritutkimus Oy byggnadsarkeologisk undersökning 2020 |
Anmärkningar: Turun linna, päälinna, länsitorni pohjoisseinä. Rakennusarkeologinen dokumentointi syksy 2020 |
Skapat: 23.3.2023 |
Kari Uotila / Muuritutkimus Oy byggnadsarkeologisk undersökning 2020 |
Anmärkningar: Päälinna, länsitornin länsiseinä, kevät 2020 |
Skapat: 25.3.2023 |
Kari Uotila / Muuritutkimus Oy byggnadsarkeologisk undersökning 2018 |
Anmärkningar: Turun Linnan päälinnan julkisivukorjaukset. Länsitorni etelä- ja länsiseinä. Rakennusarkeologinen dokumentointi. syksy 2018 |
Skapat: 25.3.2023 |
Kari Uotila / Muuritutkimus Oy byggnadsarkeologisk undersökning 2019 |
Anmärkningar: Turun Linnan päälinnan julkisivukorjaukset. Länsitorni länsiseinä. Rakennusarkeologinen dokumentointi. syksy 2019 |
Skapat: 25.3.2023 |
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten. | |
![]() |
![]() |
× | ||
< |
|
> |