 |
| Päijät-Häme | |
| Hollola | |
| Hollolan kirkko | 200553 |
| Kiinteistötunnus: | 98-437-1-72; |
| Kylä tai kaupunginosa: | PAPPILA |
| Osoite: | Rantatie 917, 16710 Hollola |
| Nykykäyttö: | kirkko |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Uskonnon harjoittaminen |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1495-1510 Arvioitu ajankohta |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Kivikirkko, keskiaikainen. Itä-Hämeen keskiaikaisista kirkoista merkittävin on esihistoriallisen Kapatuosian linnavuoren juurella sijaitseva Neitsyt Marialle omistettu Hollolan kivikirkko.
Kirkon itä- ja länsipäätyjen tiilikoristelu on poikkeuksellisen runsas. Eri koristeaiheet on ryhmitelty vaakasuoriin vyöhykkeisiin. Länsipäädyssä niitä on kuusi ja sen lisäksi vielä ristikomero päädyn yläosassa. Myös sakariston ja asehuoneen päädyissä on tiiliornamentiikkaa. Runkohuoneessa on suuret nurkkakivet. Asehuoneen päädyssä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt ulkoinen saarnastuoli. Kirkkosali on kaksilaivainen ja viisitraveinen. Holvit ovat ns. rengasholveja, ts. tähtiholvin ruoteiden yhtymäkohdassa on pyörylät. Kirkkosalin primitiiviset maalaukset keskittyvät ruoteisiin. Lukuisista veistoksista merkittävimmät esittävät Neitsyt Mariaa ja Pyhää Yrjänää lohikäärmeineen. Alttaripöydän puisen antemensalen keskusaiheena on montrassia kannattavat enkelit. Kotimainen kiteistä kalkkikiveä oleva kasteallas on ns. Vehmaa-tyyppiä ja ajoitettu 1300-luvun lopulle.Taontakoristeiset sakariston ja asehuoneesta kirkkosaliin johtavan eteläportaalin ovilevyt ovat Suomen hienoimmat. 1600-luvun esineistöä ovat Johan Wrangelin ja Helena Eklöfin lahjoittama alttarilaite Golgata-aiheisine öljymaalauksineen, saarnastuoli sekä Diedrich von Essenin (k. 1678) hautajaisvaakuna siihen kuuluvine isän- ja äidinpuoleisine sukuvaakunoineen. Keltaiseksi maalattu komea empiretapuli on rakennettu 1829-1831 C.L. Engelin suunnitelman mukaan. Sen läpikäytävä ja siihen liittyvät siipiosat ovat kiveä, muilta osin kellotapuli on puurakenteinen. Kirkkotarhan itäosassa olevat kaksi hautakappelia kuuluvat Borcht- ja Ammond-suvuille. Viimeksi mainittu on lajissaan harvinainen jugendtyylinen hautakappeli. Vanhaan kirkkotarhaan liittyy itä-pohjois- ja eteläpuolilla myöhemmin useaan eri otteeseen laajennettu hautausmaa. Kirkkotarhaan liittyvän hautausmaan itäpuolella Vesijärven rannan tuntumassa sijaitseva 1813 rakennettu kirkkoherranpappila on uudistettu perusteellisesti sisätiloiltaan 1992, jolloin siitä tehtiin seurakunnan juhlahuoneusto. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Historia |
| Keskiaikainen. Hollola on Kaakkois-Hämeen vanhin seurakunta ja lienee perustettu jo 1200-luvun jälkipuoliskolta.
Hollolan kirkon 1400-luvulle ajoittuvista rakennusvaiheista sakaristo on runkohuonetta vanhempi. Itse kirkko ja sen holvaus kuuluvat rakennusvaiheeseen, joka on yhdistetty Eerik Akselinpoika Tottin, Knut Possen ja Maunu Särkilahden valtapyrkimyksiin ja ajoitettu tapahtuneeksi vuosien 1475-1485 välisenä aikana. Kirkon nykyasu on peräisin arkkitehti Carolus Lindbergin suunnittelemasta 1934-1935 toteutetusta restauroinnnista, joka edelleen kuuluu Suomen parhaisiin. |
| Luonti: 18.7.2012 |
| Lähteet |
| Carolus Lindberg, Hollola kyrka, restaurering 1934-35. Arkitekten 12/1935.
Hollolan kirkko. Asutuksen, kirkon ja seurakunnan historiaa. Hollolan seurakunta 1985. Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS 2007. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.5.2008 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Kirkko |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kivikirkko, keskiaikainen. Itä-Hämeen keskiaikaisista kirkoista merkittävin on esihistoriallisen Kapatuosian linnavuoren juurella sijaitseva Neitsyt Marialle omistettu Hollolan kivikirkko.
Kirkon itä- ja länsipäätyjen tiilikoristelu on poikkeuksellisen runsas. Eri koristeaiheet on ryhmitelty vaakasuoriin vyöhykkeisiin. Länsipäädyssä niitä on kuusi ja sen lisäksi vielä ristikomero päädyn yläosassa. Myös sakariston ja asehuoneen päädyissä on tiiliornamentiikkaa. Runkohuoneessa on suuret nurkkakivet. Asehuoneen päädyssä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt ulkoinen saarnastuoli. Kirkkosali on kaksilaivainen ja viisitraveinen. Holvit ovat ns. rengasholveja, ts. tähtiholvin ruoteiden yhtymäkohdassa on pyörylät. Kirkkosalin primitiiviset maalaukset keskittyvät ruoteisiin. Lukuisista veistoksista merkittävimmät esittävät Neitsyt Mariaa ja Pyhää Yrjänää lohikäärmeineen. Alttaripöydän puisen antemensalen keskusaiheena on montrassia kannattavat enkelit. Kotimainen kiteistä kalkkikiveä oleva kasteallas on ns. Vehmaa-tyyppiä ja ajoitettu 1300-luvun lopulle.Taontakoristeiset sakariston ja asehuoneesta kirkkosaliin johtavan eteläportaalin ovilevyt ovat Suomen hienoimmat. 1600-luvun esineistöä ovat Johan Wrangelin ja Helena Eklöfin lahjoittama alttarilaite Golgata-aiheisine öljymaalauksineen, saarnastuoli sekä Diedrich von Essenin (k. 1678) hautajaisvaakuna siihen kuuluvine isän- ja äidinpuoleisine sukuvaakunoineen. Keltaiseksi maalattu komea empiretapuli on rakennettu 1829-1831 C.L. Engelin suunnitelman mukaan. Sen läpikäytävä ja siihen liittyvät siipiosat ovat kiveä, muilta osin kellotapuli on puurakenteinen. Kirkkotarhan itäosassa olevat kaksi hautakappelia kuuluvat Borcht- ja Ammond-suvuille. Viimeksi mainittu on lajissaan harvinainen jugendtyylinen hautakappeli. Vanhaan kirkkotarhaan liittyy itä-pohjois- ja eteläpuolilla myöhemmin useaan eri otteeseen laajennettu hautausmaa. Kirkkotarhaan liittyvän hautausmaan itäpuolella Vesijärven rannan tuntumassa sijaitseva 1813 rakennettu kirkkoherranpappila on uudistettu perusteellisesti sisätiloiltaan 1992, jolloin siitä tehtiin seurakunnan juhlahuoneusto. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Keskiaikainen. Hollola on Kaakkois-Hämeen vanhin seurakunta ja lienee perustettu jo 1200-luvun jälkipuoliskolta.
Hollolan kirkon 1400-luvulle ajoittuvista rakennusvaiheista sakaristo on runkohuonetta vanhempi. Itse kirkko ja sen holvaus kuuluvat rakennusvaiheeseen, joka on yhdistetty Eerik Akselinpoika Tottin, Knut Possen ja Maunu Särkilahden valtapyrkimyksiin ja ajoitettu tapahtuneeksi vuosien 1475-1485 välisenä aikana. Kirkon nykyasu on peräisin arkkitehti Carolus Lindbergin suunnittelemasta 1934-1935 toteutetusta restauroinnnista, joka edelleen kuuluu Suomen parhaisiin. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
| Tapuli |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Empiretapuli on rakennettu 1829-1831 C.L. Engelin suunnittelemana. Tapulin läpikäytävä ja siihen liittyvät siipiosat ovat kiveä, muilta osin kellotapuli on puurakenteinen. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.10.2010 | |
|
||||||||||||||
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Hollolan kirkko 1000014813, kirkkorakenteet
